
Ohje: Jessica Trompin ohjesivut: 36x 36 mitten Building Chart
Lanka: Vuorelman Satakieli ja Pirkanmaan kotityön ohut Pirkkalanka
Puikot: 2 mm
Muuta: Neuloin muutaman kerroksen (8?) ajan 2o 2n -resoria lapasen alareunaan 68 silmukalla ja lisäsin kolme silmukkaa aloittaessani kaavion mukaan neulomisen
Jostain syystä linkki lapaskaavioon ei toimi oikein sitä klikkaamalla, vaan selain nakkaa Jessica Trompin ohjesivujen etusivulle. Kopioimalla linkin osoitteen ja liittämällä sen selaimen osoitepalkkiin, pääsee suoraan lapaskaavioon.
Jouluaatonaattona sain valmiiksi kirjoneulelapaset mummolleni. Aika tiukille meni, mutta ne ehtivät kuin ehtivätkin joululahjapakettiin. Saaja oli selvästi ihastunut lahjaansa ja antaja oli…ööh…ei täysin tyytyväinen lopputulokseen. Olisi pitänyt neuloa 2,25 mm:n puikoilla, vaan kun sellaisia ei tästä taloudesta löydy, niin päädyin turhan timmiin lopputulokseen. Mummoni käteen ne ovat onneksi sopivat, mutta voisivat kuitenkin olla ihan aavistuksen verran isommat. Tuokin kokoluokka on saavutettu aika väkivaltaisella pingottamisella. Ensikertaa jouduin pingottamaan kirjoneuletyön, koska lopputulos oli turhan epäsiistin näköinen ja kittana. Vedessä liottaminen ja pahvisten muottien avulla pingottaminen teki kuitenkin tehtävänsä ja lapasten lopullinen ulkomuoto oli järkyttävän sijaan kelvollinen. No jaa, poissa silmistä, poissa mielestä.
Jessica Trompin sivuilta löytynyt lapaskaavio on tosi kaunis, mutta melkoisen haasteellinen neulottava. Ihan heti en usko toistavani kyseistä neulontakokemusta jo senkin takia, että en meinannut millään löytää sopivaa lanka-puikko-yhdistelmää ja päädyin purkamaan ensimmäisen lapasen useampaan kertaan päästyäni kohtalaisen pitkälle kaaviossa. Kaavio myös vaatii melkoista tarkkaavaisuutta ranneosassa ja kämmenen puolella, koska kuviossa ei ole sellaista toistuvuutta kuin monissa kirjoneulemalleissa on. Kaiken lisäksi useasti toistuvat pitkät langanjuoksut olivat hermoille käyviä ja hidastivat neulomista. Pienenä miinuksena itse kaavion osalta voisin sanoa sen, että peukalo oli suhteettoman pitkä verrattuna lapasen pituuteen. Taisin neuloa peukalon neljä kerrosta lyhyempänä kuin ohjeessa. Tiedä sitten onko mulla vain liian lyhyet peukalot vai missä mätti :D

Ohje: Jenna Wilson: Shedir, Knitty fall 2004
Lanka: Novita Wool merinovilla
Puikot: 3 tai 3,5 mm (en muista enää)
Muuta: Neuloin kaikki oikein neulotut silmukat takareunoistaan
Tulin valinneeksi joululahjaneulomuksiksi päänsärkyä aiheuttavia malleja. Haasteellisen lapasmallin lisäksi päädyin neulomaan sisarelleni Shedir-pipon, joka oli sinänsä helppo malli totetuttaa, mutta loputon palmikoiden vääntäminen ja oikeiden silmukoiden takareunoistaan neulominen teki hommasta aika väsyttävältä tuntuvan urakan. Olin melkein valmis taputtamaan käsiäni yhteen riemusta siinä vaiheessa, kun mallissa alkoi kavennusosio. Ajoissa ehti kuitenkin tämäkin valmiiksi ja siskoni sai jo toisena jouluna peräkkäin pipon lahjaksi – hänen omasta toiveestaan. Pipon kaveriksi olisi tarkoitus tehdä vielä lapaset, mutta voi olla, että se projekti ottaa oman aikansa.
Lapasten, pipon ja aiemmin valmistuneiden kämmekkäiden ja pienen pojan neuletakin lisäksi ei mitään muita neulomuksia päätynyt lahjapaketteihin. Äidilleni ompelin muutaman neulatyynyn, mutta siinäpä ne käsintehdyt lahjat sitten olivatkin. Yhdet isot miestenkoon lapaset pitäisi jossakin vaiheessa neuloa, mutta kohtalaisen paksu lanka ja isommat puikot tekevät niistä aika joutuisat neulottavat. Oikeastaan neuloin ensimmäisen lapasen jo ennen joulua puoleenväliin, mutta neuletiheys oli vähän muuta kuin piti, joten purkuun meni. Uudelleen en enää viitsinyt kokeilla, kun turhauduin niin paljon. Itseasiassa jouluaatonaaton jälkeen en ole neulonut silmukkaakaan, eikä edes kiinnosta tarttua neulomuksiin. Joululahjaneuleetkin tein pakolla loppuun asti. Sen takia on blogikin ollut hunningolla enkä ole juurikaan seuraillut muita neuleblogeja, saatikaan kommentoinut niissä. Syötteenlukija irvistelee liitoksistaan ja yritän sitä välillä saada vähän ajantasaisemmaksi, mutta aika huonolla menestyksellä.
Voi olla, että blogilleni käy ohraisesti, jos mikään ei muutu pääni sisällä. Ainakaan vielä en ole kokonaan hautaamassa tätä melkein kahden vuoden aikana tuotettua neulehöpinäkokoelmaani, mutta tulevasta en tiedä. Blogi tulee elämään hiljaiseloa ennalta määräämättömän ajan ja saattaa jopa hiljetä kokonaan. Mikäli tämä päättyy tähän, haluan kiittää kaikkia blogissani kommentoineita kauniista sanoista, vinkeistä ja avusta neuleongelmien suhteen. Ylipäänsä kiitokset kuuluvat koko neuleyhteisölle yhdessä ja erikseen. Neuleharrastukseni olisi paljon kapea-alaisempi ja yksitoikkoisempi ilman blogimaailmaa.
Mukavaa ja neulerikasta alkanutta vuotta kaikille blogini lukijoille!
















![rsz_blog_honest_award-1[1] rsz_blog_honest_award-1[1]](http://hahtuvia.files.wordpress.com/2009/11/rsz_blog_honest_award-111.jpg?w=150&h=145)












