Ohje/malli: Maijapaita, Taito 6/2011
Lanka: Drops Nepal
Puikot: 5 mm
Muuta: Helmaan lisätty mittaa reilulla kädellä
Ravelryssa
Kuvat on otettu viikon ainoana päivänä, jolloin EI paistanut aurinko. Taisipa olla ainoa kunnon pakkaspäiväkin, kun mittari näytti pariakymmentä pakkasastetta. Eikös se pitäs mennä just toisinpäin. Lauhaa ja pilvistä – kylmää ja kirkasta. Kysyn vaan. On nyt kuitenkin kuvia. Edistystä sekin…kaiketi.
Tämän neuleen kanssa ei mennyt kaikki niin kuin elokuvissa. Neuloin puseron melkein puoleen väliin asti ennen kuin tulin ajatelleeksi sovittamista. Sehän osoittautui ihan liian suureksi. Ihmettelin vähän ja sitten enemmänkin, että mikä mättää, kun on tehty mallitilkut ja kaikki. Aikani pähkäiltyäni tajusin tehneeni mallitilkun 5 mm puikoilla, mutta neuloneeni puseroa 5,5 mm puikoilla. Hahhah. Tiedättekö mikä on kaikista surkuhupaisinta koko jutussa. Mie neuloin tuota työtä sinnillä vielä eteenpäin, vaikka tiesin sen olevan väärää kokoa. Jos se vaikka kutistuisi samalla, kun tikuttelisin menemään tai mie lihoisin yhtäkkisesti kymmenisen kiloa. Miten niin olen vähän tyhmä tai ainakin tyhmällä tavalla kovapäinen.
Aika nopeasti annoin kuitenkin periksi ja purin koko typerän tekeleen, kastelin langat ja aloitin uudelleen. Tässä kohtaa alkoi olla selvää, että lanka ei tulisi millään riittämään. Ilmeisesti ohjeessa käytettyä aavistuksen ohuempi lanka ja neulekäsialani tuotti yhdistelmän, joka kulutti lankaa ihan eri tahdilla. Siinä sitten hetken panikoituani otin yhteyttä Lankatalo Tapion kauppaan, josta ostin alunperäiset langatkin ja suureksi ilokseni samaa värierää oli vielä jäljellä. Äh, aikamoista höpönlöpöä tuo suureksi ilokseni. Taisin jo toivoa, että oikeaa värierää ei löytyisi ja voisin hyvällä omatunnolla piilottaa langat ja ohjeen jonnekin pimeimpään kaapin nurkkaan. Nyt oli sitten vain pakko aloittaa neuleprojekti alusta.
Valmis tekele on ihan kiva, mutta ei mitään elämää suurempaa. Jotenkin jäi koko neuleprosessista tympiintynyt olo ja se heijastuu vieläkin itse puseroon, vaikka neuleen valmistumisesta on aikaa kuukausikaupalla. On siihen toki muitakin syitä. Kaulus kaipaisi kiinteitä silmukoita alareunaansa. Nyt se on ihan liian löysä ja valuu harteille, joka taas aiheuttaa tuota pussitusefektiä kainaloiden lähettyville. Sen lisäksi käsiala on kiristynyt selvästi viimeisten palmikonkiertojen jälkeen ja siitä seurauksena on helman alaosan selkeästi tiiviimpi neulepinta. Ei se nyt kauhean selkeästi näy todellisuudessa, ei ainakaan noin silmiinpistävästi kuin nuo kuvat antavat olettaa. Sitten on vielä joku yleinen ärsytys sen suhteen, että tämä on niin lähellä sitä mitä halusinkin, mutta ei kuitenkaan. Hmph. Enää en todellakaan pura tai korjaile mitään (tai ehkä sen kauluksen), menköön sitten kotineuleena, jos ei mieliala tästä muutu. Lanka on ainaski ihanaa ja pusero on suloisen pehmoinen ja lämmin.
Päädyin tekemään napit omin pikku kätösin. Olen jo jonkin aikaa säilönyt kaapin nurkassa erinäistä kokoelmaa Cernit-massoja. Nyt päätin lopultakin tarttua härkää sarvista ja kokeilla. Ensimmäinen kokemus massojen työstämisestä oli sen verran epämiellyttävä, että voi mennä kauan ennen kuin viitsin kokeilla uusiksi. Kuvitelmani eivät oikein vastanneet todellisuutta. Jotain tekemistä asian kanssa voi olla sillä seikalla, että en ole koskaan oikein sisäistänyt ’harjoitus tekee mestarin’ -sanontaa. Mullekaikkihetijanytjamieluitenjoeilen. Saatan mahdollisesti olla hiukan mahdoton tapaus.
Ostin varakerän varakeränkin, kun en kestänyt ajatusta, että lankaa osoittautuisi olevan liian vähän lisäostoksenkin jälkeen. Osittain tämän takia tikuttelin helman selkeästi pidemmäksi kuin ohjeessa. Tykkään tuosta pituudesta kovasti.
Haaveiden hahtuvat 
Miten upea tämä onkaan, huokaus:)
Kiitos :) Toivottavasti omassa mielessä majaileva tympäännys tästä helpottaa ja neuleesta tulee itsellekin mieleinen.
On kyllä kaunis paita, vaikka matkalla hiukan tuotti tuskaa.
Harmaa on iloinen väri =), siis kaunis perusväri.
Harmaa on hyvä väri ja yllättävän moniin malleihin se jopa tuntuu olevan se ainoa sopiva väri. Nähtyäni Maijapaidan ensimmäisen kerran Tikrun blogissa harmaana, en osannut ajatellakaan tätä muun värisenä.
No hei, tuohan on aivan mahtava! Ymmärrän oman tunteesi, mutta jospa se tasoittuisi pikku hiljaa… Minun silmääni neule näyttää todella kivalta. Minullakin on langat hankittuna samaa mallia varten, mutta milloin pääsen neulelistalla siihen kohtaan? Saa nähdä. ;-)
Koirakuumeisen tätösen katse osuu myös taustalla oksaa tms. kaluavaan kivan näköiseen koiraa. Rapsutukset sille!
Jäi tuohon kirjoitukseen laittamatta, että ohjeessa on melkoisesti virheitä. Tämä siis sen varalta, jos joskus pääset oikeaan kohtaan neulelistalla ;) Ei mitään maata kaatavia, mutta ehkä hivenen ärsyttäviä kuitenkin.
Koirakuume on täälläkin. Kuvassa oleva koira (australianpaimenkoira) ei ole omani, mutta rapsutukset menevät joka tapauksessa perille. Koiraa ei ollut tarkoitus alunperin kuvata, mutta se päätyi kuvaan oman toimintansa takia. Alkoi nimittäin räksäytellä puun oksia selkäni takana ja mie käännyin katsomaan ja kuvien ottaja käytti tilaisuutta hyväkseen. Harmi vain, että portin pielet on vähän tiellä…
Piti vielä sanomani, että virheellisyydet koskee tuota Taito-lehdessä olevaa ohjetta.
Mulla on pahasti samanlainen taipumus virheen huomattuani vielä jatkaa jonkin matkaa haaveillen, että se itsekseen korjaantuisi. Ja sitten on vaan enemmän purettavista. Kauniilta näyttää kyllä valmis paita.
Mie taistelen tuon taipumuksen kanssa melko usein. En vaan millään voi antaa periksi, vaikka tiedän menevän metsään. Kaipa se purkaminen on mulle niin suuri peikko, että teen mitä hyvänsä muuta :D
Lopputulos on onnistunut vaikka tekeminen tökkikin.
Kiitos :) Toivottavasti tässä omakin mieleni muuttuu ajan kanssa, kun tympäännys hellittää otettaan.
No höh, ja minä kun ensikatsomalla ajattelin että aaah, tuo malli on kyllä kaunis ja onpa kiva väri ja kylläpäs onkin hieno paita. Vaan tiedän kyllä tunteen, kun odotusarvo on korkealla eikä lopputulos vastaakaan ihan sitä, siinä vaiheessa ”ihan hyvä” tai ”melkein täydellinen” ei enää kelpaakaan, vaan kyllä se pettymykseksi kääntyy.
Tämän projektin kohdalla taitaa onnekseni käydä niin, että aika tekee tehtävänsä ja unohdan tympäännyksen. Näin olettaisin ainakin menneisyyden perusteella. Ehkä sitten ensi talvena :)
Kuvien perusteella en kyllä löydä neuleesta mitään vikaa, se näyttää tosi kauniilta ja sopii hyvin sinulle!
Komppaan Neulistia, itsekin sorrun monesti tuohon samaan asiaan, etten heti korjaa virhettä kun huomaan sen vaan uskottelen itselleni, ettei se vaikuta lopputulokseen.
Kiitos :) On enemmän sellainen epämääräinen tympiintymisen ja pettymyksen sekainen tunne, joka taitaa helpottaa ajan kanssa. Toivottavasti ainakin.
Paita näyttää tosi upealta ja sopii sinulle. Laita se komeroon siksi aikaa, että unohdat siihen liittyneet pettymykset ja kas, kohta olette ylimmät ystävykset :)
Näin toivon käyvän ja oikeastaan uskonki. Pieni välimatka projektiin tekee hyvää.
Kaunis paita! Toivottavasti harmituksen tunteet helpottuvat ettei käy niin että paita jää käyttämättä. Minäkin olen neulekaappia tutkittuani käyttänyt nyt parina päivänä neuletta, jonka olin autuaasti hyljännyt koska ihan siitä ei aikanaan tullut sellaista kuin olin ajatellut, pari pientä yksityiskohtaa vain tökki. Nyt ei haittaa enää vaikka en niistä yksityiskohdista vieläkään erityisemmin pidä, mutta en jaksa enää harmistuakaan niistä, vaan olin lähinnä ilahtunut että haa, täähän on kuin uusi takki! ;P
Itsellenikin on käynyt samaan tapaan, joten uskon tällä neuleella olevan vielä toivoa. Eiköhän se ensi talvena jo ole mieluinen…varsinkin jos on kovat pakkaset ;D
Tää on taas tätä, eli minä en ainakaan näe mitään vikaa tuossa paidassa. Mutta ymmärrän toki, ehkä ajan kanssa alat nähdä sen eri tavalla! Varsinkin jos korjaat sen yhden kohtuullisella vaivalla korjattavissa olevan asian, eli sen kauluksen. =)
Juu, eiköhän tämä tästä. Mulla tahtoo tosi takkuiset neuleprosessit mustata valmistuneen työnki, vaikka itse neuleessa ei olekaan mitään sen ihmeempää vikaa. Ajan kanssa sitte helpottaa.
Voi elämä, tää on jotain aivan ihanaa!
Kiitos, sait melkoisen leveän hymyn aikaiseksi mun naamalle noilla sanoilla :)
Tosi hieno lopputulos. Itsellänikin on tuo ohje odottelemasssa, mutta en tiedä uskallanko sitä aloitella, jos ohjeessa on virheitä.
Ällös huoli, ohjeessa olevat virheet ovat loppujen lopuksi aika helposti huomattavia (jos pitää silmät auki) ja aika monet niistä löytyy ainakin räveltämöstä ohjesivulta: http://www.ravelry.com/patterns/library/maijapaita—maija-pullover Koska palmikot eivät risteä toistensa kanssa, kaaviossa olevat virheelliset merkit huomaa aika helposti…ainakin kun katsoo miten kaavio jatkuu seuraavalla kerroksella. Ei siis kannata jättää sen takia neulomatta. Neulomisen suhteen tämä on melko yksinkertainen projekti.
Nämä virheet koskee muuten tuota Taito-lehden ohjetta, jos olet ostanut ohjeen netin kautta, niin virheitä ei kaiketi ole kovin ihmeellisesti.
Hieno pusero! Toivottavasti se alkaa sinuakin miellyttämään.
Kiitos :) Elän toivossa…
Ihana neule! Olinkin unohtanut tämän mallin, mutta en oikein tiiä oisko noin paksulle villapaidalle sitten käyttöä… Miten mulla tulikin tuosta palmikkokuviosta mieleen keväthanget, tunturi ja laskettelujäljet koskemattomalla kinoksella :)
Mulle käyttöä riittää, kun olen aika palelevaa sorttia ja täällä pohjosessa on talvet yleensä melkosen vilposia. Nytte on tosin asteet plussalla, joten jos tätä rataa mennään, ei tälle talvelle lienee tarvetta enää :D
Ihanaa kun kerroit rehellisesti näistä neulojan ”salatuista ” tunteista. Niin hyvin teidä miltä tuntuu kun projekti ei olekaan sellainen kuin toivoisi, ja sitä joutuu muuttamaan… Uskon silti että tykkäät vielä tuosta paidasta, niin kaunis se on ja istuu sinulle kuin hansikas :)
Kiitos, kiitos :) Ehkä se ensi talvena jo on mieluinen. Olen aika herkkä siirtämään nuo vastoinkäymiset ja ikävät tuntemukset valmistuneeseen työhön. Menee sitten aikaa ennen ku tilanne tasottuu.
Joskus tulee mietittyä, että tuuletankohan sanaista arkkuani turhanki perusteellisesti. Noh, eihän tätä ole tietysti pakko lukea, mutta kuiten…
Kaunis on, toivottavasti tympäännys ajan myötä hälvenee!
Kiitos :) Näin toivon mieki.
wauuuu
Kiitos :)
Todella kaunis neule mutta ymmärrän kyllä tämänhetkiset ristiriitaiset tuntemuksesi neuletta kohtaan :-)
Kiitän. Eiköhän ne siitä loivennu ajan kanssa :)
Olen ihaillut paitamallia aikaisemmin, mutta tämä pidennetty versio on kyllä aivan huippu. Olen tähän saakka kyennyt vastustamaan tämän neulomista ja nyt tuntuu, että pitäisi saada paita heti puikoille. Tosi kaunis värikin vielä. Sopii sinulle mielestäni niin hyvin.
Kiitos, kiitos :) Taitaa tämä nykymuoti suosia mieltymystä noihin pidempiin malleihin. Tuskinpa itselleni olisi joskus vuosia sitten tullut edes mieleen neuloa näin pitkää helmaa.
Ihan upea neule! Itse sitä aina on niin kriittinen omien tekeleiden suhteen… Hyvin ymmärrän silti. Jos on ollut tietty visio ja sitten ei ihan 100% natsaakaan ni harmittaahan se ison työn jälkeen.
Kriittisyys omia tekemisiä kohtaan on tosiaan välillä ihan turhan kovaa. Tässä kohtaa on enempi kyse vain siitä, että neulomisprosessi oli jotenkin hankala ja jäi tympäännys päällimmäiseksi. Purkaminen tuottaa mulle aina samanlaista ärtymystä ja se heijastuu sitten siihen tekeleeseenkin.
Hienohan se on! Ja ylimääräinen pituus vielä kruunaa koko komeuden :)
Kiitän :)
Hieno on tuo pusero, todella hieno! Jotenkin hyvin suomalaisen näköinen ( näin Kalevalanpäivänä nähtynä :) kyllä on työ kannattanut.
Aina ei itse ole tyytyväinen työhönsä, ehkä sitä katsoo liian läheltä, liian kauan ja kun tietää itse… Upea se on ainakin minun silmiini!
mä oon neulonu tämän ja mulla ei ollu mitään häikkää… mitäs virheitä sä löysit?
Niitä korjauksiahan löytyy sieltä Ravelryn ohjesivulta. Koskee siis Taito-lehden ohjetta. Hyvä, että sinulla ei ollut mitään häikkää. Aika hyökkäävä tuo viestisi. Pitäisi muistaa, että kriitikin esittäminen ei ole suotavaa.
Uijui, se on upea. Sopii tuo paksumpi lanka siihen kuin nyrkki silmään. Palmikot nousee hyvin. Ja pitkänä malli on Tosi Upea.
Tosiaan Taito-lehden ohjeessa on ollut virheitä, pahoittelut vielä kerran tästä. Virheet olen myytävään ohjeeseen pyrkinyt korjaamaan ja jos sieltä vielä mokia irtoilee, niin ilmoitelkaa, päivitän ohjetta tai ravelryn ohjesivua sitä mukaa.
Suosittelen sitä kiinteiden ketjusilmukoiden ketjua sinne kauluksen ”juureen”. Se pitää alkuperäisessäkin mallissa kaulusta kuosissa ja estää valumisen hartioille.
Kiitos, ihastuin tähän malliisi heti ensinäkemältä. Toteutus vain venyi syystä jos toisesta. Helmasta tuli pitkä, kun ylimääräistä lankaa oli :D
Virheet nyt olivat aika harmittomia neulomisen kannalta, eivätkä tuottaneet ainakaan itselleni sen ihmeempiä ongelmia.
Kaunis! Ja ah, niin harmaa! Minäkin haluaisin tuon itselleni, vaan kuka neulois!
Vierailin ekaa kertaa blogissasi, aivan huippukauniita töitä!
Upea!! Ei voi muuta sanoa.
Tyylikäs neule. Upea.