Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Haasteet / Meemit / Tunnustukset’ Category

valo

Sain Suppikselta tunnustuksen aika päivää sitten, mutta olen tapani mukaan unohtanut mainita asiasta blogissani. Nooh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan vai miten se meni. Lämpimät kiitokset joka tapauksessa Suppikselle vielä kertaalleen. Tässäpä nämä 8 asiaa, jotka tuli kertoa itsestä.

1. Molemmat vanhempani ovat nyt kuolleet. Äitini kuoli reilu vuosi sitten; isäni tässä kuussa. Ajatukset myllertävät melko sekavana vyyhtinä päässäni. Elämä ei todellakaan mene sillä tavoin, kuin sitä kuvittelee…ei edes sinnepäin.

2. Olen kaikkiruokainen muutoin, mutta verilätyt saavat aikaan melkoisen yökkireaktion. Kohteliaisuussyistä syön nekin, jos on pakko. Tästä johtuen nirsoilijat eivät saa kovin helpolla ymmärrystäni. Kauhukuvakseni on muodostunut poikaystävä vuosien takaa, joka ei kysyttäessä voinut koskaan kertoa, että joku ruoka ei kelpaa. Sitten kun se ruoka oli nenän edessä alkoi kauhea kitisevällä äänensävyllä esitetty valitus. Valehtelematta joka toinen ateria meni tällä kaavalla. Vieläkin nostattaa niskakarvat pystyyn.

3. Lassi ja Leevi on mun lemppari sarjakuvien joukosta.

4. Olen antanut itseni ymmärtää olevani melko omituinen neulojien maailmassa, koska lankavarastoni on aika minimaalinen, enkä edes haaveile älyttömän kokoisesta lankamäärästä. Ei sillä, en koe itseäni muutenkaan miksikään tosineulojaksi tai -harrastajaksi.

5. Minulla on ollut koirakuume niin kauan, että en edes muista alkuajankohtaa. Jostain syystä (tai oikeammin monestakin syystä) en ole päässyt puusta pitkään sillä saralla, että muuttaisin haaveet todeksi.

6. En ole ikinä nauranut millekään elokuvalle niin paljon kuin Mies ja alaston ase. Olen nähnyt sen vuosien saatossa melkoisen monta kertaa ja se naurattaa minua yhä edelleenkin. Oletan sen olevan melkoisen omituista suurimmasta osasta ihmisiä, mutta en anna sen häiritä.

7. En pidä keväästä (toim.huom. Pohjois-Suomessa se aika, joka määritellään yleisesti kevääksi on aika erilaista sään ja kasvun alkamisen suhteen kuin Etelä-Suomessa).

8. Olen sarkastinen. Jos joku pidempään blogiani seurannut pitää tätä jotenkin yllättävänä, olen tainnut epäonnistua yrityksissäni tehdä blogista itseäni kuvaavan.

Tunnustukseen liityvä kuva jäi matkasta pois. Tuskinpa se kuitenkaan kenenkään maailmaa kaataa ja jos kaataa, niin voi voi.

*****

Yritän ehtiä päivittämään blogiani pääsiäisen tienoilla. On noita esittelemättömiä neuleita jo ihan kivasti koossa, joten pitäisi saada purettua sitäkin sumaa.

Read Full Post »

leaves
Sain Altocumulukselta haasteen. Tässäpä nämä mun vastaukseni. Haaste ei kylläkään lähde multa enää eteenpäin, koska olen laiska ja saamaton (ja tämä tuntuu pyörineen blogimaailmassa vähän siellä sun täällä).

1. Mitä muuta harrastat käsitöiden lisäksi?
Juoksen/lenkkeilen, luen kirjallisuutta ja kiinnostun tasaisin väliajoin jostakin uudesta harrastuksesta, mutta tympäännyn siihen melkein yhtä nopeasti. Juokseminen ja lukeminen ovat säilyttäneet paikkansa mun elämässä kaikki nämä vuodet. Muut jutut tulee ja menee.

2. Neulotko ympäri vuoden vai onko neulominen kausittaista?
Neulominen on ollut mulle aina kausittaista. Intoa joko on tai sitten ei. Kesäisin ei tule kauheasti heiluteltua puikkoja (eikä koukkuakaan), koska kädet hikoaa kuumalla ilmalla liikaa ja muutoinkin muu tekeminen houkuttelee enempi (esim. käsien upottaminen multaan).

3. Ostatko lankaa suunnitelmallisesti tiettyyn projektiin, vai innostuksen mukaan vai vaikuttaako Vilenismi eli tarjoukset ostopäätökseesi?
Tätä aihetta olen sivunnut blogissani useampaankin kertaan, mutta kerta kiellon päälle. Ostan lankani suunnitellusti tiettyä projektia silmällä pitäen. En mie toki kaikkia niitä projekteja ehdi neuloa ja suunnitelmat muuttuu ajan kanssa. Ilman suunnitelmaa en lankojen ostoa kuitenkaan edes harkitse. Kokemuksesta tiedän, että ostanpa-kerän-tätä-ja-sitten-tuota -tyyli ei toimi mulla. Ne langat jää aina käyttämättä.

4. Ostatko yleensä pieniä määriä lankaa vai kerralla takkilangoiksi asti?
Ostan tarpeen mukaan. Sukkia varten vähän lankaa ja takkia silmällä pitäen hiukkasen enempi lankaa ;D

first ones

5. Miksi bloggaat?
Tässäpä vasta kysymys… Taustaksi voisin kertoa, että ennen tätä nykyistä sekametelisoppaani kirjoitin useamman vuoden blogia, joka sisälsi kirjoituksia paljon henkilökohtaisemmista asioista. Sen teoksen elämänkaari tuli päätepisteeseensä. Koska halusin jatkaa kirjoittelua, mutta neutraalimman aihealueen piirissä, oli neulominen helppo valinta. Neuleet vilahtelivat toisinaan myös aiemmassa blogissani ja omien luomusten esittely tuntui palkitsevalta ja kiinnostavalta. Oma kädenjälki näkyisi muutoinkin, kuin ajan myötä nyppyyntyneinä neuletakkeina ja reikiintyneinä sukkina.

6. Näytätkö kuvissa omat/lastesi kasvot? Miksi/miksi et?
Olen liian arkajalka, jotta tohtisin näyttää kasvoni. Oikeammin kasvojen näyttäminen ei ehkä olisi niin suuri ongelma, jos siedettäviä kuvia olisi tarjolla enempi. Nytkin on vaikea löytää edes paria näyttökelpoista kuvaa kustakin projektista. Jos vielä pitäis löytää kuvia, joissa myös naamavärkki on siedettävä, ongelma kävisi liian suureksi. Blogin pitäminen loppuis siihen. Ehkä mie vielä joku päivä rohkaistun näyttämään oman pärstänikin kokonaan.

7. Mitä kautta seuraat blogeja? Esim. Google reader, blogilista tms.
Google reader. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan.

Flood

8. Ostatko sujuvasti netistä vai mieluummin niin, että näet langan/värit konkreettisesti?
Sekä että. Olen aika varautunut valitessani väriä netin kautta tilattaessa, joten yritän esim. Ravelryn kautta ottaa selvää mitä sävyä olenkaan todellisuudessa valitsemassa. Joskus ei vain ole muuta mahdollisuutta kuin tilata netin kautta enemmän ja vähemmän sokkona. Useasti ostan kuitenkin sellaisia lankoja, joiden värit olen nähnyt luonnossakin. Netin kautta hankin joka tapauksessa suurimman osan langoista, koska se on helpointa ja lähellä olevien lankakauppojen valikoima tahtoo olla tavalla tai toisella kapea (lanka, väri tai määrä).

9. Oletko osallistunut neuletapaamisiin (lyhyet tapaamiset, retriitit)?
Kerran neuletapaamiseen. Olen täysin saamaton tässä suhteessa. Retriittiin osallistumisesta olen haaveillut jo vuosia, mutta sitä pidemmälle en ole päässyt.

10. Entä vaihtoihin (sny, ravelryn vaihdot jne.)?
Kerran SNY ja kertaalleen myös Ravelryn vaihto. En ole ollut kauhean innokas silläkään saralla.

11. Neulotko mieluummin/useammin ohuita vai paksuhkoja lankoja vai sujuvasti molempia tilanteen mukaan?
Kummatki luonnistuu, mutta mieluiten ohuita tai keskipaksuja. Paksut langat ja isot puikot on takuuvarma keino saada kädet ja hartiat kipeiksi. Aina sitä ei tosin voi välttää, koska joku neulemalli vain kolahtaa, eikä siinä kohdassa ole enää väliä onko neulottava ohutta vai paksua lankaa.

*****

Tulip henley

Harvinaista ja hiukan epätavallista on kesäneuleen alku puikoillani. Aika harvakseltaan innostun neulomaan kesäksi mitään, mutta joka toinen vuosi voi sitäkin huvia kokeilla. Saa nähdä tuleeko mitään, kun valitsin astetta liian paksun langan ja sitä korjatakseni neulon suosistustiheyttä tiukempaa pintaa. Puuvillalangan kohdalla se helposti tarkoittaa panssaria. Tulip henley siitä ois kuitenki tarkotus tulla, mutta voipi tulla vain purettua lankaa.

EDIT. Sain tässä Näpiltä paketin kiitokseksi tekemästäni palveluksesta. Kuva unohtui ottaa, mutta onneksi uteliaat voivat käydä katsomassa Näpin blogista. Kiitokset sulle, paketti oli paljon enemmän kuin osasin kuvitella ja odottaa.

Read Full Post »

Olen viikkokausia ollut täysin saamaton blogini suhteen. Ensimmäisen kerran taisi jäädä kokonainen kuukausi väliin blogin päivittämisen suhteen. Mitä kirkkaammin aurinko tuntuu paistavan, sitä vähemmän minulla riittää inspiraatiota mihinkään muuhun kuin pakollisiin kuvioihin. Joka kevät tämä sama kuvio tuntuu toistuvan, mutta tänä vuonna energiapula on ollut jotain ihan käsittämätöntä. Ei vaan huvita. Kaikki tuntuu samalta moneen kertaan nähdyltä ja koetulta. Mikään ei herätä kiinnostusta ja auringon valo tuntuu vain häikäisevän silmiä ja paljastavan elämän tomuiset nurkat ja hämähäkin seitit.

Olen kuitenkin neulonut kahdet polvisukat ja yhden neuletakin valmiiksi. Kuvaaminen ei vain kiinnosta tippaakaan, eikä kyseisistä neuleista jaarittelu. Toisista polvisukista (edellisessä postauksessa näkyvät) olisi saatava kuvat, jotta ohjeen voisi julkaista, mutta kun ei niin ei. Pakolla on turha yrittää, joten sekin asia nyt vain lojuu ja odottaa päivää parempaa. Pahoittelut vain heille, jotka mahdollisesti odottavat sukkaohjeen julkaisua. Joudutte vielä odottelemaan.

Meinasin jättää päivittämättä vieläkin, mutta muutin sitten mieleni. Omahan on blogini ja kirjoittelen tänne sitä mitä haluan. Eihän tätä kukaan pakota lukemaan. Aina voi valita.

*****

Sain aikapäiviä sitten tunnustuksen sekä Flikalta että Pikkikseltä. Kiitokset niistä :) Olen laiska, saamaton ja ennen kaikkea edelleenkin innoton, joten tunnustuksen vaatimukset jää nyt täyttämättä. Toivottavasti en unohtanut ketään, jolta olisin saanut tunnustuksen…

Read Full Post »

Altocumulus ja Johku ilahduttivat päivääni tällaisella:

Kiitokset kummallekin!

Mukana tuli seuraavanlaiset ohjeet:

1. Pass this award to five bloggers who you love and inspire you
2. List 3 things you love
3. Show a picture you love and explain why

Olen kovin huono jakamaan näitä eteenpäin, koska seuraamieni blogien määrä vertautuu nälkävuoden pituuteen. Annoin itselleni luvan olla saamaton ja laiska. Tämän takia en nimeä viittä blogia, vaan jaan tunnustuksen kaikille niille bloggaajille, jotka ovat jättäneet blogiini jäljen käynnistään. Ilman teitä tämä harrastus ei tuntuisi nimeksikään niin mukavalta kuin se nyt on. Kiitos jokaisella yhdessä ja erikseen.

Kolme rakastamaani asiaa:

1. Syksy. Rakastan syksyisen luonnon väriloistoa, raikkaita ja kuulaita syyspäiviä ja hiljalleen hiipivää hämärää. Pidän marjastamisesta ja sienestämisestä, jotka eivät olisi mahdollisia ilman kesän kääntymistä syksyyn. Melankolisuuteen taipuvainen mieleni saa elinvoimansa tästä vuodenajasta.

2. Luonto. Olen maalaistyttö henkeen ja vereen, vaikka asunkin kaupungissa. Lapsuuteni metsiköt ja heinäpellot ovat jättäneet merkkinsä minuun. Lähtemätön jälki mielessäni, joka saa minut alati kaipaamaan kuusten kuisketta ja auringon kultaamia peltoja.

3. Sukulaiset ja ystävät. Voimavarani, juureni, mennyt ja tuleva. Ilman heitä elämäni olisi kovin tyhjää ja merkityksetöntä.

Yhden kuvan sijaan laitoin kuvakollaasin syksyyn liittyen. Siinäpä niitä rakastamiani syksyn merkkejä.

syksy tulevi

*****

Olen ollut varsinainen tehobloggaaja viime aikoina omalla mittapuullani mitaten. Yksi valmis työ odottelee vielä esittelyään, mutta sen jälkeen taitaakin tahti hiljetä aikalailla. Olen saanut selätettyä keskeneräisten töiden pinoa niin paljon, etteivät neulomukset kutsu minua enää yhtä pakottavasti kuin aiemmin. Muutoinkin se suurin palo on haihtunut ja mieli hakeutuu muunlaisiin asioihin.

Read Full Post »

syreenin kukinto
Ihmisen onni rakentuu pienistä asioista.
sininen kukkanen

Olivatpa ne sitten luonnon tarjoamia ihmeitä…

ruisleivät

…onnistumisen kokemuksia leipomisen saralla. (Ne on muuten ensimmäiset leipomani ruisleivät ihan juuren hapattamisesta alkaen. Vaikka kuva antaisi olettaa muuta, niin leivistä tuli yllättävän hyviä ensimmäisiksi yritelmiksi)…

nilkkakorut

…Itseä miellyttävien nilkkakorujen väkertämistä…

paperihelmet

…tai vähän isompien korujen tekemistä…

…tai vaikka pieniä muistamisia… Beautiful blogger-tunnustus tulla tupsahti kahdesta eri osoitteesta. Kiitokset Annikalle ja Koukuttajalle!

Tunnustus tulee jakaa eteenpäin seitsemälle bloggaajalle. Sen kummemmin perustelematta ojennan palkinnon seuraaville blogeille:

Hansus handiworks
Heles inki
Kaisan neuleblogi
Käsistä karannut
Mustikka ja tyrni
Mäkitupa
Nitkutettua

EDIT. Seuraavalla kerralla on luvassa vaihteeksi ihan niitä neuleitakin. Pieniä sellaisia, mutta kuitenkin.

Read Full Post »

langat

Mie sain eilettäin aivan ihanaisen paketin Makepeace75:ltä. Ensimmäiseksi neulojan huomio kiinnittyi tietysti paketin lankasisältöön, joka oli aivan upea: 2 vyyhtiä vihreää BC Garn Baby Alpacaa, 2 vyyhtiä oliivinvihreää BC Garn Jaipur Silkiä ja 2 vyyhtiä Malabrigo sockia kahtena ruskean sävynä.

Paketista löytyi toki muutakin…

silmukkamerkit

Makepeace75 oli laittanut pakettiin mukaan itsetehtyjä silmukkamerkkejä pienessä somassa purkissa, nostalgisia muistoja herättäviä Fazerin Kettukark…eiku Pihlajakarkkeja ja Revontuliteetä. Karkkeja lukuunottamatta paketti oli ihan täydellisesti mulle sopiva ja mun mieleinen – mie en syö salmiakkia ja suklaata lukuunottamatta juurikaan karkkeja. Tosin karkitkin taitavat kadota parempiin suihin makeanhimon yllättäessä ;D

Ai, miksikö mulle tipahti tällainen hemmottelupaketti? No mie oon vaan niin IHANA…eiku mie sain tämän paketin kiitokseksi siitä, että neuloin Makepeace75:lle hänen toiveidensa mukaisen huivin – Gailin. Oletin tosin saavani vyyhdin tai kaksi, en kuutta ja kaikki vielä tuollaisia ihkulankoja. Olin ihan sanaton avatessani paketin ja viimeaikaisen yltiöherkän mielentilani takia oli aika lähellä, että en alkanut vollottamaan ihan valtoimenaan. Voiko saada upeampaa lahjaa neulojana kuin sellaisen, jonka lankasisältö on huolella valikoitu saajansa näköiseksi.

Lämpöiset kiitokset vielä kertaalleen Makepeace75:lle. Sie oot ihan paras :)

Jäin paketin avattuani miettimään, että oonko nyt oikeasti ansainnut kaiken tämän, mutta toisaalta Makepeace75 on saanut ihan vapaasti valita kuinka paljon lankaa sinne pakettiin laittaa. Mie vain kerroin mistä materiaaleista ja väreistä tykkään…tai no, esitin mie toiveen 3,25 mm:n puisista sukkapuikoista, jotka itseasiassa sain jo syksyllä. Ne eivät päässeet kuvaan, koska ovat kiinni yhdessä keskeneräisessä työssä.

*****

Terveisiä muuten niille ihmisille, jotka miettivät, että eikö täällä enää esitellä ollenkaan valmistuneita neuleita. Niitä on, mutta allekirjoittanut ei ole saanut blogattua. Yritän parantaa tapani. Blogin päivittäminen on ollut viimeaikoina ihan hunningolla, vaikka aihetta kirjoitteluun onkin ollut. Ehkäpä jo lähipäivinä. Mitään maata mullistavaa ei ole silloinkaan tarjolla, mutta kaikenlaista pientä.

*****

Annikainen muisti minua haasteella/tunnustuksella tai oikeastaan niitä oli kolme kaiken kaikkiaan, mutta hän jätti nimeämiensä henkilöiden päätettäväksi, että ottaako niistä yhden, kaksi, kolme vai ei ainoatakaan. Hänen saatesanansa minun kohdallani olivat taitava ja analyyttinen neuloja. En osaa oikein allekirjoittaa kumpaakaan, mutta myönnän, että tuo analyyttisyys saattaa välillä saada valtansa. Eiköhän ne luonteenomaisuudet ja saatu koulutus näy tavalla tai toisella kunkin kirjoituksissa – ainakin välillä.

Kiitokset Annikaiselle :)

Mie valitsin sen, jonka perusteella saan kirjoittaa itsestäni 10 totuutta eli:

rsz_blog_honest_award-1[1]

Tässäpä sitten ne totuudet:

1. Mulla on punapään iho-ominaisuudet ja silmien väri, mutta hiukseni ovat oikeasti tummanruskeat. Jonkinlainen luonnon kokeilujen oikku kaiketi.

2. En ole koskaan osannut täysin päättää, että olenko pitkä vai lyhythiuksinen, joten hiusten pituus on vuosien saatossa ollut kummassakin ääripäässä satunnaisin väliajoin. Hiukseni ovat siis yltäneet välillä lanteille ja välillä niiden mitta on ollut joissakin hassuissa senteissä. Nykyisellään ne ovat olkapäille, mutta kaipaavat kipeästi kampaajan saksia.

3. Harrastan juoksemista. Rakastan sitä tunnetta, jonka saa lenkkeilystä.

4. Mulla on parantumaton koirakuume, mutta en ole koskaan omistanut koiraa – kissan kylläkin.

5. Asun yksin, enkä seurustele tällä hetkellä. Toivoisin, että tilanne olisi toisin. Haluaisin monta lasta ja itselleni sopivan miehen.

6. Jos olisi taloudelliset mahdollisuudet valita, eläisin maalla ison eläinlauman kanssa. Näen hyvät ja huonot puolet sekä maalla että kaupungissa elämisessä, mutta olen pohjimmiltani maalaistyttö, joka kaipaa elämää kaupungin ulkopuolella.

7. Nautin luonnossa oleilusta. Metsät ovat osa sielunmaisemaani.

8. Nautin yksinolosta, mutta kaipaan säännöllisesti myös ihmisten seuraan.

9. Mun sanavarastoon eivät kuulu sanat: liian vaikea, kun puhutaan neulomisesta tai virkkaamisesta. Tämä ajaa minut kokeilemaan milloin mitäkin uutta ja erilaista. Olisin varmasti aika päivää sitten lopettanut neulomisen, jos pysyttelisin pelkällä perussukkalinjalla.

10. En suutu helposti, mutta jos suutun, olen pitkävihainen ja nopea anteeksianto ei kuulu hyveisiini. Hyvin harvoin suutun tosissaan, mutta ärähdän aika nopeasti, jos toinen ylittää reilusti ne rajat, jotka olen asettanut sopivalle käytökselle.

Tämä haaste pitäisi sitten ojentaa kymmenelle ihmiselle. Mie taidan tyytyä nyt paljon pienempään joukkoon, mutta en kuitenkaan vähäisempään ;D

Makepeace75, Christina, Helmisade, Kaisa ja Teisa. Olkaa hyvät. Haasteen saa ottaa tai jättää.

Read Full Post »

Black Broderie

Olen yrittänyt innostaa itseäni mustan neuletakin neulomiseen jo pitkään, mutta tulokset ovat ollet aika huonoja. Ensimmäisen kerran taisin ajatella asiaa kolmisen vuotta sitten. Keväällä sain lopulta ostettua langat neuletta varten ja nyt se on jopa puikoilla asti. Fanfaareja. Saapa nähdä riittääkö innostus ja näkökyky loppuun asti. Se on kuitenkin musta ja pimenevien iltojen myötä aika työläs neuloa. Unohtamatta sitä, että musta on aika tympeä ja tylsä vaihtoehto, kun maailma olisi upeanvärisiä lankoja pullollaan. Mustalle neuletakille on kuitenkin tarvetta enemmän kuin riittävästi ja puikotkin liikkuvat ainakin vielä hämmästyttävän ripeästi, joten aika luottavaisin mielin olen liikkeellä. Vielä.

Alunperin ajattelin neuloa ihan perusvillatakin ilman sen kummempia krumeluureja, mutta toisin kävi. Etsintöjen ja eksymisien kautta päädyin aika kauaksi alkuperäisestä ajatuksesta. Työn alla on nimittäin Broderie Twist collectiven winter 2008 -numerosta. Käyttämäni lanka on aika ohutta, joten joudun jonkun verran säätämään ohjeen kanssa ja käytännön syistä teen ainakin hihansuut ja helman eri tavalla. Rullautuva helma ja hihansuut eivät juurikaan inspiroi edes ajatuksen tasolla. Saapa nähdä onko lopputulos sitä mitä toivon vai sitä mitä pelkään.

Kannattaa muuten katsoa tarkkaan tuota mustaa möykkyä. Se taitaa olla neuletakin ensimmäinen ja viimeinen esiintyminen blogissani. Mustien neuleiden kuvaaminen on aika turhauttavaa, joten taidan jättää sen väliin. Tuskin menetätte mitään, vaikka ainakin toiveiden tasolla kuvittelen valmiin neuleen näyttävän joltain muulta kuin tuo epämääräinen möntti kuvassa.

*****

Sain jo jonkin aikaa sitten Christinalta ihanan tunnustuksen:

my friend sydän

Lämpöiset kiitokset tästä. Tämän päiväisen hullunmyllyn väsyttämänä en jaksa laittaa tätä eteenpäin. Blogiystävikseni itsensä tuntevat voivat napata tämän kuitenkin mukaansa :)

Read Full Post »

Older Posts »