Ohje/malli: VauvanDROPS 19-17: Pyöreäkaarrokkeinen DROPS palmikkojakku
Lanka: SandnesGarn Mini Duett
Puikot: 3 mm
Muuta: Kaarrokkeesta on kavennuttu silmukoita ennen kaula-aukkoa ohjeessa ilmoitettua enemmän
Ravelryssä
Tämä pieni jakku on aloitettu jo kesällä pitkällisen langanmetsästyksen jälkimainingeissa. On aika haastavaa yrittää etsiä keskikesällä sopivan ohutta lankaa turkoosin värisenä ja villa- tai villasekoitelankana. Ohje oli tietysti katsottu valmiiksi ja siihen sopiva lanka oli löydyttävä. Ei voinut kuvitellakaan muuta. Puuvillaa olisi ollut vaikka naapureille asti jaettavaksi. Löytyihän sitä villalankaakin, mutta se oli liian karheaa tai liian paksua. Aina liian jotakin. Lopulta melkein toivoni menettäneenä osui silmiini kasa SandnesGarnin Mini Duett -lankaa. Onnekseni tarjolla oli vielä kolme kerää ja värikin oli aivan tarpeeksi turkoosia muistuttava. Ei sellainen perinteisen kirkas versio, mutta turkoosi kuitenkin – ainakin omasta mielestäni. Hieman jouduin taipumaan materiaalin suhteen ja tyytymään lankaan, jossa pääosaa esittää kuitenkin se puuvilla. Onnekseni sitä villanpuoltakin oli hieman alle puolet (45 %) langan materiaalista.
Meinasi tämän minikokoisen neuletakin kanssa käydä muutenkin huonosti. Omalle neulekäsialalleni 2,5 mm:n puikot olisivat tuottaneet siistimmän neulejäljen, mutta sitten olisi taas poikettu ohjeen neuletiheydestä liikaa, eikä minulla ollut halua alkaa sumplimaan ohjeen kanssa. Sumplimiseksi se meni kuitenkin kaarrokkeen kohdalla. Ensin menin vikaan ihan kunnolla. Purin koko kaarrokkeen. Sen jälkeen neuloin sen uudelleen ja tuijottelin hämmentyneenä valmista tekelettä. Kaula-aukko näytti jättimäiseltä. Purin uudelleen vähän matkaa ja kavensin ohjeessa ilmoitettua reilummalla kädellä silmukoita. Näytti vähän paremmalta ja uskottavamman näköiseltä. Ompelin saumat kainaloista kiinni, päättelin langat ja kastelin työn. Mittanauha kädessä mittailin vielä valmiin neuleen mittoja ja ohjeessa ilmoitettuahan ne muistuttivat. Mikälie mätti tuon kaula-aukon kanssa.
Kuvittelin kesähelteillä, että näin pikkainen neule valmistuu alta aikayksikön ja ilman sen kummempia murheita. Toisin kävi kuten edeltä huomaakin. Noiden pikkuongelmien lisäksi tämän neuleen neulominen ei oikein innostanutkaan. Se pieni ihminenkin, jolle tätä tein, päätti syyskuun lopun olevan ihan liian myöhäinen ajankohta syntymiselle ja tulla tupsahti maailmaan jo elokuun lopussa. Kiire tuli ja napit on ostettu itseasiassa samana päivänä, kun vauva syntyi. Taitaapa tämä olla hetken verran kuitenkin liian iso pikkaraisella pojalle, joten turhapa sitä olisi ollut kiirehtiäkään sen kummemmin.
Lankaa jäi yli reilu kerällinen. Ensin ajattelin neulovani vielä myssyn tai ehkä pienet sukat. Jäi kuitenkin tekemättä, kun se lapsi otti varaslähdön elämäänsä ja innostuskin katosi. Voihan siitä neuloa sitten myöhemmin jotain pientä. Ehkä sen myssyn. Lanka ainakin on tosi miellyttävän pehmeää ja mukavaa neuloa, vaikka ihan siisteintä mahdollista jälkeä en saanutkaan sillä aikaiseksi. Langan kestävyydestä ei ole tietoa, mutta eipä sillä taida vauvanneuleen kohdalla olla niin paljon merkitystäkään. Käyttöaika on kuitenkin niin lyhyt. Mieluusti suosittelisin tätä herkästi kutiaville ja pehmeistä langoista pitäville, mutta kun en tiedä langan käyttökestävyyttä. Jätän kunkin itsensä päätettäväksi.
*****
Tätä projektia tulee aina sävyttämään harmaan ja mustan sävyt. Ei kylläkään neuleprosessin osalta, mutta muutoin. Viikko sen jälkeen, kun tämän neuletakin saaja oli parkaissut ensimmäisen kerran, hänen lähisukulaisensa kuoli. Nuori, parikymppinen ihminen oli yhtäkkiä poissa. Ilman ennakkovaroitusta. Ei ymmärrä ihmisen mieli, että mitä järkeä kaikella tällä on. Miksi loppui niin yhtäkkisesti sellaisen ihmisen elämä, joka oli vasta aloittelemassa itsenäistä taipalettansa. Juuri silloin, kun asiat olivat vihdoinkin menossa parempaan päin. Niin monta särkynyttä sydäntä.
Haaveiden hahtuvat 
Tunnelmat vaihtelevat äkisti tässä postauksessa, kuten elämässäkin joskus. Olet oikeassa siinä, että käsitöihin ja tekemisiin yleensä jää jotakin elämästä ja sen tapahtumista silloin, kun työ oli käsillä. Vauvaneuleeseen tummat sävyt, kuten nyt. Murheellinen on postisi loppu. Otan osaa; ilmeisesti tunsit itsekin menehtyneen.
Kaunis villatakki siitä joka tapauksessa tuli. Itse tein 2-vuotiaille Duettista pipot ja tänään juuri katselin, että hiukan nuhraantuneet ovat (viime syksy ja kevät käytössä), mutta välttävät vielä. Vauvan käytössä takki ei pääse sillä tavalla nuhraantumaan, joten varmasti kestää hyvänä niin kauan kuin takki mahtuu.
Niinhän se elämä aina heittelee, ilosta suruun eikä koskaan tiedä mitä on seuraavaksi tulossa. Jaksamista teille kaikille ja osanottoni!
Kaunis neule vauvalle joka tapauksessa! :) Mallia katselen ihan silläkin silmällä, kun sukuun on tulossa talvivauva ja ehkä saan tehdä hänelle jotain. Tämä malli miellyttäisi ainakin minua, mutta vanhemmat sen päättävät.
Osanotto minultakin. Elämä on yllätyksiä täynnä eivätkä ne kaikki ole meille mieluisia.
Ensiksi osanotto, aina niin tosi ikävää kun nuori ihminen menehtyy, on niin turhaa jotenkin.
Toseksikin neuleesta: IHANA!!! Aivan ihana!
Outi: Tunsin, mutta en aivan läheisesti kuitenkaan. Tunnen kuitenkin hyvin toisen hänen vanhemmistaan, joka kuuluu lähipiiriini. Toisen ihmisen tuska satuttaa aina itseäkin ja tällaisessa tilanteessa vielä enemmän. Se vain tuntuu niin kauhean väärältä ja julmalta. Ei niin vain kuulu mennä.
Outi: Kiitos :) Mukava kuulla kokemuksia. Tuota Duettia voisi kokeilla itsekin. Mini Duett on turhan ohutta, enkä välttämättä ainakaan tällä hetkellä jaksaisi tikuttaa neulepuseroa siitä. Joku myssy menisi, mutta liekö se tarpeeksi lämmin vaihtoehto kuitenkaan.
Matleena: Kiitän :) Hih, mie en kyselly mielipiteitä vanhemmilta. Langan väri on kuitenkin pienokaisen äidin toiveiden mukainen… Elämä on välillä aika epäreilua ja julmaakin. Nuoren ihmisen yhtäkkinen kuolema tuntuu niin kauhean väärältä.
Hepuli: Kiitos, kiitos :)
Kaunis takki.
Olen pahoillani nuoren tuttavasi vuoksi. Näitähän ei voi selittää, näitä sattuu, ne on vain hyväksyttävä ja tunnettava läpi.
Tosi kaunis takki tuli! Piti heti mennä linkin taakse laittaan talteen. Värivalinta on mielestäni hyvinkin onnistunut! =)
Voi surku noita huonoja uutisia..:(
Kaunis neuletakki ja oikein poikamaisen värinen. Minäkin olen hiplannut tuota lankaa pienten tyttöjen neuleita silmällä pitäen.
Jaksamista tummien tunteiden kanssa.
Pikkuinen ihminen on saanut Sinulta ihastuttavan villatakin.
Ja uutiset kuolemasta hiljentävät.
Toivottavasti suuren surun keskelläkin voisi olla valoa ja toivoa.
Kaunis takkimalli ja värikin on mitä hienoin.
Osanottoni.
aivan ihana takki! Pistin heti suosikeihin.
Osanottoni.
Aivan ihana pieni jakku! Upeat palmikot ja napitkin sävy sävyyn. Kaarroke näyttää myös hienolta. Tykkään ihan hurjasti!
Surullista kuulla noin nuoren ihmisen poismenosta.
Kiitos kaikille :) Omasta mielestäni tuo ei ole ihan niin onnistunut kuin toivoin. Ilmeisesti puuvillan suuri osuus langassa aiheutti sen, että neulejälkeni ei ole siisteintä mahdollista. Malli itsessään on minustakin tosi nätti.
Onpa mahtavat palmikot ja takki on tosi kauniin mallinen ja värinen.
Kaunis takki pienoiselle! Hyvin usein pikkuväen neuleissa tai omissakin :D Käy niin, että tulee kyllästyminen….Jotenkin vain tökkii.
Osanotto poismenon takia. Ikävää, että nuori ihminen menehtyy… ;(
Kaunis neuletakki. Voisi tehä isommallekki lapselle.
Elämä vie joskus niin ettei sitä voi mitenkään ymmärtää. Miksi nuori ihiminen otetaan pois. Vastikään oli erään läheiseni kuolinpäivä, joka tapahtui 6v sitten. Keski-ikäinen ihiminen, ei sitäkään voi ymmärtää, ei vieläkään. Voimia surun keskelle.
Oi, kun on kaunis!!! Todella nätti, ihana langan värikin.
Kiitos kaikille kommentoijille!
Kaunis neule, uskon että on saaajille mieleinen.
Tummemmat sävyt – – – todella surullista.