Mie taisin luvata seuraavaksi kerraksi kuvia pienistä neuleista. Minusta riippumattomista seikoista johtuen saattekin kuvia ja tekstiä vähän isommasta projektista, joka tuli lopulta valmiiksi toukokuussa. Isosta projektista voidaan puhua jo sen takia, että se ehti nähdä vuoden iän ennen valmistumistaan.
Ohje/malli: Springtime swirl by Kristel Nyberg
Lanka: Toika Tencel
Puikot: 3 mm
Ravelry
Oma Springtime swirl -huivini valmistui lopulta. Vuoden jälkijunassa, mutta kuitenkin. Tässä kohtaa pitäisi kuulua fanfaareja ja railakkaita suosionosoituksia, mutta projektin liiallinen venyminen ja kuvien ottamiseen liittyneet hankaluudet ovat verottaneet aika tehokkaasti intoani. Yhtenä suurena ongelmana tähän projektiin liittyen on ollut myös se, että mie en tykkää itse kauhean suurista enkä pyöreistä huiveista. Ei ne vain sovi mun tyyliin. Uteliaisuus oli kuitenkin liian suuri, jotta olisin osannut ohittaa viime keväänä mahdollisuuden osallistua suomalaisen neulojan suunnitteleman huivin yhteisneulontatempaukseen. Olen myös vakaasti sitä mieltä, että kaikkea on kokeiltava ainakin kerran ennen kuin voi teilata sen kokonaan. Niinpä sitä pyöreän huivin neulomistakin oli kokeiltava.
Lopputulos on minusta on tosi kaunis ja ainakin omaan silmääni miellyttävän rauhallinen kokonaisuus. En ole mikään geometristen kuvioiden ystävä, enkä pidä siitä, että huiviin tungetaan kaikki mahdolliset kuviot loputtomana sekamelskana, joten tällainen malli on sopii mulle enempi kuin hyvin. Pyöreä huivi itsessään aiheuttaa ihan yhtä paljon kahtiajakoisuutta kuin ennenkin. Onhan ne kauniita, mutta kun ne on niin suuria ja miten ihmeessä niitä käytetään, ettei näyttäisi siltä kuin olisi käynyt varastamassa äidin liinavaatekaapista suurimman pitsipöytäliinan leikkeihinsä. Huivin väri on upea ja malli ihastuttava, mutta eipä tälle taida tulla käyttöä. Harmi, ettei tuttavapiiristä löydy sellaisia ihmisiä, jotka käyttäisivät tämän tyylisiä liehukkeita. Tympeää tätä nyt on hyllyn täytteeksikään tunkea.
Huomasin vihreän värin kiintiöni tulleen uhkaavalla tavalla täyteen saatuani huivin lopulta valmiiksi. Lieneekö liikaa vihreällä langalla neulottuja neuleita viime vuosina, kun tuntuu ensimmäistä kertaa koko elämäni aikana, että en välitä nähdä vihreitä lankakeriä missään. Kaunis väri se on edelleenkin, mutta ei aiheuta minussa enää mitään intoilua, enkä halua neuloa kyseisellä värillä pitkään aikaan. Maailmani on järkkynyt huolestuttavasti…
Huivin kuvaaminen muodostui todella haasteelliseksi urakaksi. Langan kiillon takia huivi näyttää melkein kaikissa kuvissa ihan liian vaalealta ja haalealta. Ylläolevassa lähikuvassa väri on kohtalaisen oikea – upea oliivinvihreä. Edes väkivaltainen kuvanmuokkaus ei auttanut juurikaan. Taisin jopa päätyä ojasta allikkoon. Hankala tapaus…samoin kuin hiukseni, jotka kaipaisivat todella paljon kampaajan auttavaa kättä.
Tarkoitukseni oli kirjoittaa pitkät pätkät liittyen neulomisprosessiin, lankaan ja huivin pingottamiseen, mutta se jäi nyt tällä kertaa tekemättä. Kerrottakoon kuitenkin, että Tencel-langan pingottaminen on ihan eriluokan hommaa kuin villalangan. Sormet verillä ja raakaa fyysistä voimaa käyttämälläkään en päässyt huivin mitassa kuin 150 cm:n eli 10 cm jäi vajaaksi ohjeessa ilmoitetusta mitasta. Villalangan venyvyys on tosiaan ihan omaa luokkaansa. Se jos mikä on nyt selvää, kun on kiskonut tuskan hiki otsalla tencel-langassa neulottua neuletta tarpeeksi tiukkaan pingotukseen. Onneksi ei ollut pelkoa langan katkeamisesta.
Kyllä. Sitä on paljon ja joka suuntaan.
Mutta onhan tuo aivan ihana!!! Vaikka itsekin epäilen, käyttäisinkö pyöreää huivia. Mutta silti, ihana!!
Upea huivi!
Käsittämättömän upea ja ihana huivi! On tuossa ollut tikuttamista:)
Wow, upea ja se näyttää ihanan hentoiselle suuresta koosta huolimatta. Mä en kyllä myöskään osaisi käyttää tuota juuri pyöreyden vuoksi. Viimeiset kerroksen ovat varmaan olleet hitaita :)
Ooooh! Mahtava huivi!
Huikaisevan hieno! Itse olen omaani käyttänyt kerran, puoliympyränä, jolloin kuvio hieman sotkeentui, mutta huivin muoto istui hartioille paremmin.
On se kyllä kaunis! Ihanan herkkä ja läpikuultava noissa kuvissa. Mutta voin tosiaan kuvitella, että kokonsa ja muotonsa vuoksi on hankala käytettävä.
Se on mielettömän kaunis! Henkäyksen ohut, jotenkin kuin jostain toisesta ulottuvuudesta. Väri on täydellinen. Ymmärrän kuitenkin tuskasi pyöreiden, suurten huivien suhteen. Tuommoisestahan saisi jo tekovaiheessa pikkumuutoksin Novita-tyyppisen taikaboleron, ympyräboleron vai mikä sen nimi nyt on. :) Minä saattaisin laittaa tuommoisen vaikka pöydälle tai verhoksi, mutta en tiedä onko se nyt sitten näiden kanssa jotenkin liian radikaali ajatus.. Huolestuttavaa myös tuommoinen kyllästyminen vihreään. Voiko niin käydä? Oikeasti?
Vau! Mielettömän hieno!
Tosi kaunis pyörylä!
En ole minäkään pyöreiden huivien ystävä, mielikuva pöytäliinasta on mullakin niin vahvana noitten suhteen. Mutta kaunis jokatapauksessa!
Aivan mielettömän kaunis huivi!!
Aivan upea huivi!
Ei ihme, jos tuollaiseen saa ajan kulumaan, onhan siinä melkoiset kierrokset. Huikean työn olet tehnyt! :-D
On se mielettömän upea, mutta voin kyllä kuvitella fiiliksesi sekä värin että ylipäänsä ison pyöreän huivin suhteen. Toivottavasti huiville löytyy jostain kuitenkin käyttäjä, sen se todella ansaitsisi!
Ihana huivi! Mie olen samaa mieltä pyöreistä huiveista. Teinkin tuon saman huivin puolikkaana. Tänä keväänä neuloin yhden pyöreän huivin, joka on tosi kaunis.
Käytä huivia pöytäliinana. Niin mie aijon tehdä oman pyöreän linani kanssa.
Käytettävyydestä viis, onhan tuo huivi aivan uskomattoman upea käsityötaidonnäyte!
Ihana se on. Itsekin olen tosin miettinyt tuota samaa, että kuinkas pyöreitä huiveja voi käyttää..Mutta esillehän tuo on ehdottomasti laitettava, on se niin kaunis :)
Ihana, henkäyksen ohut! Itse käyttäisin puolikkaana tai melkein puolikkaana ettei ihan jäisi käyttämättä tai sitten kääriytyisin tuohon kotisohvalla.
Upea pyörylä! Mun oma odottaa edelleen reunusta..
Kaunis huivi! Ja tuossahan on ollut aivan valtava työ! :O
Suuren suuret kiitokset kaikille kommentoijille! Olipa mukavaa lukea noin ihanaisia sanoja huivistani :)
En näemmä ole yksin pyöreään huiviin liittyvien mielikuvieni kanssa. Pöytäliinaksi tuo ei oikein käy, kun on niin liukasta materiaalia, eikä se oikein taitaisi sopia nykyiseen sisustukseenikaan. Jos se olisi tehty toisenlaisesta langasta, voisin käyttää sitä torkkupeittona. Itseasiassa mietin jo aiemmin, että tuolla ohjeella saisi nätin torkkupeiton, kun käyttäisi hiukkasen järeämpää villalankaa.
Huivin neulominen kävi loppua kohden työstä. Siksipä se jäikin alkusyksystä neulekopan pohjalle unohduksiin. Reunuksen neulominen oli melkoista tahtojen taistoa, mutta olin päättänyt neulovani sen loppuun ja sitten vain kudoin menemään, vaikka silmissä jo sumeni.
Outi: Eeh, vihreään voi kai vähäsen tympääntyä, vaikka en mie oikeasti osaa ottaa tuota päänsisäistä liikehdintää tosissaan. Miehän oon tykänny vihreästä väristä koko elämäni. Ei se nyt niin vain voi muuttua :D Pitäs kokeilla kaiketi shokkiterapiaa ja neuloa jotain vaaleanpunaista ;D
Todella hieno ja kaunis! Mahtavan urakan olet tehnyt.
Minäkin tosin ymmärrän pyöreän muodon vaikeuden enkä siksi olekaan vielä pyöreää huivia tehnyt. Voih. Ehkä siihen voi kietoutua yltä, päältä ja alta edes sohvan nurkassa vaaleanpunaista terapianeuletta kutoessaan? :)
Ihana huivi!
Ihana! Kuin henkäys! :) Mutta sitä mietin minäkin, miten tuollaista pyöreää käyttää huivina. :o
Tosiaan kaunis huivi, ja sievä kiilto langassa. Mutta enpä osaisi kyllä pyöreää huivia käyttää :) Kun kolmiohuivitkin tulee vain sutaistua kaulalle lämmittämään…!
Miten ihana huivi voikaan olla? Malli, väri kaikki on tosi kaunista. Ja tuo ohuus, tykkään kovasti.
Voi luoja! Onpas komea huivi! Niin, häviääkö kaunis kuvio jos huivia käyttää kaksinkerroin? Pysyiskö se pöydällä jos alla olisi vaikka valkoinen pöytäliina?
Ohhoh, ehkä näyttävin huivi ikinä! Mahtava :)
No johan on! Tuo on kyllä ihan eri tasoa kun jotkut sudokut ja ristikot sun muut… Näyttää muuten lähes epätodelliselta. Jo noiden valokuvien takia on homma kannattanut, aivan huippu. Pingota ulos puiden väliin kesäksi, tulee kivoja varjoja….
Kaunis huivi! Kannatti neuloa loppuuna asti! Samoilla fiiliksillä sitä itsekin neuloin, ei vain halunnut antaa periksi :) Toivon itsekin, että keksin vielä jonkin käyttätarkoituksen tälle, vaikka sitten pitsiliinana jos ei muuta.
Upea huivi! Pyöreää huivia en minäkään oikein varmaan osaisi käyttää, mutta ehkä noin ohut kuitenkin menisi.
Lämpöiset kiitokset kaikille!
Tuija: Voishan siihen kietoutua, mutta eipä se oikein lämmitä, joten järkipuoleni ei oikein ymmärrä, miksi kannattaisi moista tehdä…sotkeutuisin vain siihen ja menettäisin hermoni ;D
Annikainen: En mie oikein osaa ajatella käyttäväni kuin juhlissa tuota huivia ja jotenkin se menettää kauneutensa kaksinkertaisena. Huivi muuttuu kuitenkin yllättävän paksuksi kaksinkertaisena ja kuviosta tulee sekamelskan näköinen. Pitää katella mitä keksii, kun pöytäliinaksi se on liian liukas ja tuon voimakkaan kiillon takiakaan en osaa ajatella sitä siinä tarkoituksessa muutenkaan.
Mokkakissa: Hih, joku käyttäis sitä kuitenkin tikkatauluna, jos sen jättäisin roikkumaan puiden väliin. Eipä sillä, ei mulla edes ole omaa pihaa tai puita.
On se kaunis, kuin henkäys.
Omaani pidin hieman vierastaen viikonloppuna puutarhajuhlissa, harteilla melkein puoliksi taiteltuna ja korulla edestä kiinni. Ihan kivasti toimi. Ja keräsi katseita ja kehuja. Ne kerrat kun huivista puhuttiin, keskustelu aika nopeasti kierähti pöytäliinojen neulomiseen. :D
Ihana kesäinen seitti. :)