Makepeace75 on pakettinsa saanut, joten tiedossa on loputtoman pitkä jaaritus ja kuvamaratoni aiheeseen liittyen.
Ohje: Gail (aka Nightsongs)
Lanka: The Natural Dye Studio Angel 1 Ply (100g = 1200m), väri: Heather
Langankulutus: hieman vajaa 70 grammaa
Puikot: 3,5 mm
Koko: reilu metri korkeudeltaan, siipiväli reilu pari metriä
Muuta: Lanka on väriltään haaleanvaalea sinivioletti. Oiskohan laventelinvärinen se, joka kuvais parhaiten.
Ravelry
Mie tarjouduin keväällä neulomaan Makepeace75:lle hartiahuivin. Erinäisten sompailuiden jälkeen luokseni matkasi The Natural Dye Studion Angel-lanka, jonka Makepeace75 valitsi omasta lankavarastostaan projektia varten. Alkuvaikeuksien jälkeen (tämä oli se kerimisvaiheessa sormet sinivioleteiksi värjännyt lanka, josta mainitsin muutama postaus aiemmin), huivi edistyi melkoisen nopeasti, kun ottaa huomioon, että neuloin paria muutakin neuletta samanaikaisesti ja neulomisaikaa oli vähänlaisesti. Huivin neulomiseen ei tainnut lopulta mennä kuin 1,5 kuukautta. Hyvä minä. Onneksi huivilla ei edes ollut mitään kiirettä, joten ei tarvinnut harrastaa mitään pikatikutusta. Mummolle tekemäni huivin öitä myöten tapahtunut neulominen on vielä tuoreessa muistissa *vilunväreitä selkäpiissä*
Olin aivan ihastuksissani, kun irrotin huivin pingotuksesta ja se on muuten paljon – kriittisyys omia töitä kohtaan on välillä ihan karmaisevaa. Siitä tuli aivan ihanaisen hento ja herkkä, ja vaikka en kyseistä väriä itse ihailekaan, olisin voinut omia sen itselleni hetimiten. Se sai myös äidiltäni ja mummoltani vuolaat kehut, mikä on aika paljon sekin. Eiköhän nuo ole vuosien saatossa nähneet yhden jos toisenkin neulomuksen putoavan puikoiltani. On se vain ihan eri asia neuloa tuollaisesta seittimäisen ohuesta langasta huivi. Lopputulos on melkein henkeäsalpaava, vaikka ite sanonki. Kukas se kissan hännän nostais…
Huivin koko oli pingotuksessa mitattuna reilu metri korkeudeltaan ja yli kaksi metriä leveydeltään (tarkkoja mittoja ei ole ylhäällä). Vähäsen huivi on tietysti vetäytynyt kokoon, mutta kyllä se saajan toiveiden mukaisesti on edelleenkin suuri. Mun silmissä kokoluokkaa teltta. Noin seittimäisestä langasta neulottuna tuollainen iso huivi on ihan toisenlainen kuin paksummasta langasta tehty. Suuresta koosta ei ole kauheasti haittaa, koska se on niin kevyt ja sen saa nätisti kerättyä harteille halutessaan. Edelleenkään en kyllä tule neulomaan itselleni noin suurta kolmiohuivia. Mie näytän ihan naurettavalta noin ison neulomuksen alla. Huivin kuvaaminenkin oli hupaisaa, kun sitä tuntui riittävän joka suuntaan ihan liikaa. Välillä olo oli kuin hämähäkinseittiin vangiksi jääneellä hyönteisellä ;D
The Natural Dye Studion Angel 1 Ply -lanka on aivan ihanaisen pehmeä, mikä ei tietysti ole ihme, kun langan materiaaleina ovat vauva-alpakan villa, kasmirvilla ja silkki. Lanka on tosi hentoisen tuntuista, joka ei nyt välttämättä ole mikään hurraahuutojen arvoinen asia, kun ajatellaan huivin pingottamista. Tiedä sitten, onko lanka todellisuudessa helposti katkeavaa vai ei. Ainakin se kesti pingottamisen valittamatta. Vaikka lanka kaikessa pehmeydessään, ohuudessaan ja hentoisuudessaan ihastutti minua kovin, en voinut välttyä siltä ajatukselta, että se ei ehkä kuitenkaan ole se täydellisin lanka pitsihuiveihin. Omasta kokemuksestani pehmeä lanka ei pysy pingotetussa muodossa kuin hetken ja menettää äkkiä ryhtinsä. Toisaalta huivinhan saa aina pingotettua uudelleen tai sitä voi höyryttää silitysraudan avulla, mikäli tarvetta ilmenee, joten eipä se nyt niin kauhea ongelma ole.
Angel-langan kohdalla ainoa oikea harmi oli se, että lanka päästi ihan tuhottomasti väriä. Jokaisen neulomissession jälkeen näytin siltä kuin olisin käynyt justiinsa mustikassa, eikä väri meinannut millään lähteä sormista. Onneksi vaatteisiin ei väriä näyttänyt lähtevän. Tuli sekin nimittäin testattua. Vaaleat housut jalassa kannattaa ehdottomasti neuloa sellaisesta langasta neuletta, jonka tietää värjäävän. Tuon värinpäästämisongelman takia sainkin liotella ja huuhdella valmista huivia erinäisiä kertoja. Nyt sen pitäisi olla jo melko turvallinen neule paljasta ihoakin vasten.
Langan valmistajan nettisivujen mukaan väriä saattaa toisinaan irrota vähäsen, koska lankaan voi jäädä värijäämiä hyvästä huuhtelusta huolimatta. En tiedä sitten sattuiko tämä kyseinen lanka olemaan maanantaikappale, koska väriä lähti reippaasti. Joka tapauksessa sen verran ikävä maku tuosta värjäyshommasta jäi, että en taida tätä lankaa ostaa itselleni, vaikka langan muut ominaisuudet ovatkin viekoittelevia. Kaikeksi onneksi värikartta on niin pliisu, että ei tarvitse edes harkita langan ostamista. On oikeasti tosi harmillista, että en tunnu löytävän itseäni miellyttävää väriä tuollaisista ohuen ohuista huivilangoista (100 g = 1200-1400 m) tai jos löydän, niin se on loppuunmyyty tms. Hiukkasen paksummista (100 g = 800 m) langoista vaihtoehtoja sitten kyllä löytyy. Epäreilua.
Ohje: Baby Octopus & Cafe Con Leche Cup, Ana Paula Rimoli: Amigurumi world: Seriously cute crochet
Lanka: Novita Florica (kaksinkertaisena)
Koukku: 4 mm
Ravelry (Baby Octopus)
Ravelry (Cafe Con Leche Cup)
Pakettiin lähti mukaan myös nämä amigurumit ja Lapin hillamakeiset. Joku ihme tekemisen vimma yllätti ja päätin virkata pari hassutusta mukaan. Mustekala-vauva on sekasikiö persoonallisen näköinen. Sen siitä saa, kun sininen ja kanervan värinen mustekala lisääntyy *tirsk*. Tiedä sitten onko se sen parempi, että kahvimotin kyljestä töllöttää silmät. Saattaa siinä mennä aamukahvit väärään kurkkuun kovahermoisimmaltakin.
*****
Jos jaksoit lukea tänne asti, niin ei voi kuin ihmetellä. Tästähän tuli nälkävuoden mittainen postaus teksteineen ja kuvineen. Taitaa olla jo ennätys. Eipä sillä, blogistani on turha odottaa löytävänsä minimaalista määrää tekstiä ja paljon kauniita kuvia, jotka ymmärtääkseni ovat useiden mielestä hyvän neuleblogin tunnusmerkkejä. Valokuvien suhteen voisi toki parannusta tehdä paljonkin, mutta se vaatisi helposti saatavilla olevan kuvaajan ja enemmän aikaa. Voisin näemmä myös harkita sitä, että hiukseni olisivat välillä muutenkin kuin ponkkarilla (toim.huom. ärsyttää itseäni). Tekstiä taas riittää loputtomasti, koska en näemmä osaa lopettaa lyhyeen. Vapaa-ajan ulkopuolella joudun vääntämään tekstien kanssa liikaakin, joten täällä suollan ulos suunnilleen kaiken…no en sentäs.
Tämän kertaisen päivityksen perusteella voi saada sellaisen kuvan, että olen ollut ahkera neulomusten suhteen. Se ei pidä paikkaansa. Sen voi päätellä siitäkin, että blogi ei ole päivittynyt entiseen malliin viime kuukausina. Osaltaan tämä johtuu siitä, että ei ole ollut kauheasti neulonta-aikaa. Suurimmaksi osaksi syyllinen löytyy mielekkyyden katoamisesta. Kaikki tuntuu menevän aina samaa rataa näiden neulomusten suhteen. Kaikki tuntuu jotenkin tylsältä ja moneen kertaan väännetyltä. Jotain piristystä kaipaisi hän sekä blogin pitämiseen että neuleiden pariin. Jospa sitä mielekkyyttä ilmaantuisi syksyn tullen. Jos ei ilmaannu, saattaa blogi hiljetä kokonaan tai ainakin tosi radikaalisti. Turha vääntää pakolla.
Upea huivi! Kevyen ja ilmavan näköinen.
Toivottavasti löydät neuleinnon uudestaan kun talven villaneulekelit lähestyvät.
Voi, miten upea huivi!
Pakolla on kyllä huono tehdä, toivottavasti löydät intoa neulomiseen. Toivon, ettei blogisi hiljene ihan kokonaan.
Ihana huivi! Ja hienolla paikalla kuvattu!
Huivi on kyllä aivan upea: ilmava ja kaunis. Etkä sää mun mielestä sen sisällä mitenkään hassulta näytä:)
Mutta silti ehkä tuo mustekala on mun suosikki, sorrun aina kaikkiin söpöihin asioihin:)
Väkisin ei tosiaan kannata neuloa, senhän on tarkoitus olla virkistävää ja mukavaa. Toivottavasti syksy tuo mukanaan ihania uusia tuulia, liittyivätpä ne sitten neulomiseen tai johonkin muuhun väkertämiseen. Mää ainakin lukisin blogistasi mielelläni muitakin juttuja kuin vain neulomiseen liittyviä!
Sairaaan kaunis huivi!!!
Upea huivi! Kateeksi käy Makepeace’a :)
Toivottavasti neule- ja blogi-into löytyy jälleen. Mutta jos ei löydy, niin älä stressaa siitäkään <3
Mukavia päiviä.
Kaisa: Kiitos :) Sitäpä mieki toivon.
Kaisa: Kiitän :) Hih, Kaisat peräjälkeen ;D Tulevaisuus sitten näyttää kuinka käy. Jos homma alkaa tuntumaan työltä, pitää keksiä sitten jotain muuta.
Lankastia: Kiitti :) Löysin tuon huivin kuvaamisen jälkeen tosi paljon hienomman paikan, mutta siinä vaiheessa poimin jo mustikoita into piukeana. Noidenkin kuvien kanssa väännettiin aika tovi, joten uusinta ei enää kiinnostanut eikä olisi edes onnistunut kädet mustikassa ;D
Helmisade: Kiitos :) Kyllä niiden kuvien joukossa oli aika paljon sellaisia kammottavia otoksia, jossa huivia tuntui riittävän ihan liikaa. Siedettävät otokset ja kuvakulmat jaossa täällä :D Hmm, voisihan niissä muissa aiheissa olla ideaa. Tiedä sitten löytyykö sellaisia, joista jaksaisin, haluaisin ja voisin blogata. Pitää kattoa.
Laura L: Kiitän :) Toivottavasti myös saajan mielestä.
Samma: Kiitti :) Mullakin melkein käy kateeksi. Tuli siitä vain niin kiva. Mukavia päiviä myös sulle :)
Todellakin aivan upea huivi, kaunis ja herkkä!
Blogiasi on todella mukava seurata ja lukea, toivottavasti into sekä neulomiseen että blogin pitoon löytyy, mutta ymmärrän kyllä että aina ja jatkuvasti intoa ei vain ole edes neulomista kohtaan ;) Ja mun mielestä blogisi kuvissakaan ei ole ollut mitään moittimista, päin vastoin!
Kaunis huivi taas, osaat kyllä tuon taidon!
Ja bloggaat silloin kun huvittaa:)
Oih, aivan mieletön huivi ja minusta tuo värikin on ihana! Olin tänään ajatellut aloittaa Hyrna Hedborgarin neulomisen ystävälleni, vieläköhän pitäisi muuttaa suunnitelmaa ja vaihtaa mallia?
Aivan ihana huivi, tuli hirmunen hinku alkaa taas tekee huivia kun tuon näin.
Voi että on upea huivi! Täältäkin asti näkee kuinka pehmoinen ja höyhenen kevyt se on.
Kyllä se neulomisinto syksyn myötä (yleensä) löytyy. Ja jos ei löydy niin sitten vähän taukoa.
Ihana, unelmainen huivi! Aivan upea!
Hyvin jaksoi lukea! Kiva lukea enempi pohdintoja ja taustaa koko huiville :D Erittäin kaunista jälkeä.
Tosi kaunis, henkäys.
Todella Upea Huivi ja hienot kuvat myös! Hän osaa ja taitaa :)
Ei se ole huono asia, jos on vuolassanainen. Sitäpaitsi kirjoitat ihan asiaa joten kyllä jaksaa lukea.
Toivottavasti kipinä löytyy jälleen. Minulle ainakin syksy on yksi innoituksen lähde. Oikeastaan kiva kun ilmat viilenee ja villavaatteille tulee tarve. Tosin on tämä lämpö ja valokin ihanaa, niin että sitä oikein paljon ennen kylmää ja pimeää, kiitos.
Mukava, kun eksyit blogiini ja jätit kommentin, niin minä löysin puolestani tänne! Ihania töitä! Gailin minäkin teen ehkä joskus (kuten ne sata muuta ihanaa listalla olevaa huivia). Mustekala ja muki ovat tosi liikkikset. :)
Huivisi todistaa taas kerran sen, että mitä ohuempi lanka sitä kauniimpi huivista tulee. Aivan ihana!
Aivan uskomattoman upea huivi! Niin kaunis ettei meinaa sanotuksi saada! :)
Ihana huivi! Ihan hyvin jaksoi lukea loppuun asti ja olihan siinä monta kaunista kuvaakin :) Toivottavasti kipinä löytyy, ennemmin tai myöhemmin. Ehkä syksy tekee tehtävänsä kun tarvitaan lämmintä ylle?
Kiitoskiitoskiitos! Olen aivan mykistynyt, niin kaunis Gail on. Ja aivan uskomattoman pehmeä ja kevyt! Olen aivan rakastunut siihen ja tulen varmasti pitämään sitä paljon. <3
Väriä ei ainakaan mun sormiin lähtenyt enää yhtään, kun loikittiin kalliolla sen kanssa. :) Saa nähdä onnistuivatko kuvat, tuolla rannassa kun oli aivan hervoton tuuli. Jos eivät, niin linkkaan kuitenkin tänne, sulla on ihanat kuvat siitä.
Suurkiitos myös aivan ihanista amigurumeista; hellyttäviä otuksia! :) Namit pääsevät nekin kohta testaukseen.
Neuleet ja polkkaaminen vaativat kumpikin inspiraatiota onnistuakseen, väkisin on kamala vääntää. Toivottavasti mielenkiintoiset käänteet Gailin kanssa toivat hiukan vaihtelua. ;D
Aivan ihana huivi! Ja kuvat hyviä, niissä pääsee huivin keveys esiin!
Minäkin luin koko tekstisi eikä tehnyt tiukkaakaan! Soisin sinun jatkavan bloggaamista, mutta stressiä siitä ei pidä tehdä. Samaten on neulomisen kanssa. Muutoinkin olen sitä mieltä, että ihmisen pitää kuunnella sisintään ja tehdä niitä asioita, mistä kulloinkin nauttii. Tämä tietenkin koskee harrastuksia, muutoin elämässä voi joutua tekemään pakollakin jotain. Omaa itseäni voinen käyttää esimerkkinä ja kertoa, että esim. neulomisessa minulla oli varmaan ainakin kymmenen vuoden tauko, jona en tainnut kutoa mitään. Silloin kirjoin ja aina vain kirjoin. Sitten neulominen alkoi taas kiehtoa ja sillä polulla olen nyt. Mutta en pidä mahdottomana, että käännyn taas jonain päivänä jollekin toiselle polulle.
UPEA huivi, ihanan kevyen ja houkuttelevan näköinen. Ja jos ei neulotuta niin tauko ei tee pahaa, mulle se ainakin joskus tekee ihan hyvää :)
Paula: Kiitos :) Jotenki kaikki tuntuu nyt vain toistamiselta ja neulekuvatkin liikaa toisiaan muistuttavilta. Jotain uutta pitäs keksiä ennen kuin koko innostus blogin pitämiseen ja neulomiseen kuihtuu pois.
Eila: Hän kiittää :) Heh, kai sitä vähemmälläkin huivien neulomisella kehittyy johonkin suuntaan. Pitäs välillä tehdä jotakin muutakin, mutta on jäänyt levy junnaamaan ;D
Helena: Kiitti :) Ei ku teet sen Hyrna Herborgarin. Se on niin nätti huivimalli. Ihan harmittaa, kun ei itseltä löydy sitä. Ei ole huvittanut ostaa kallista kirjaa yhden mallin takia, joten on jäänyt hankkimatta.
Punanen: Kiitän :) Sitten vaan puikot sauhuten ;D
Soile: Kiitos :) Siinä vaiheessa se into viimeistään tulee, kun mittari näyttää kolmeakymmentä astetta pakkasta ja kaikki lämpöset neuleet ovat teillä tietymättömillä…Taitaa mennä vain aikaa siihen…toivoakseni ainakin.
Hepsi: Kiitos kaunis :)
Hansu: Kiittää ja kumartaa. Mukavaa, että osa sentään jaksaa lukea. Jospa joistakin höpinöistä olisi jollekin toiselle apuakin.
Villasukka: Kiitos :) Henkäyspä hyvinkin. Huivia kuvatessa oli helteinen ilma, mutta välillä kävi aavistuksenomainen tuulenhenkäys. Se pienikin tuuli vei huivia mukanaan :D
Annikainen: Kiitos, kiitos :) Sitä syksyä ja talvea sitten odotellessa. Toivottavasti eivät ihan vielä odota oven takana.
Maartsi: Kiitän :) Ravelryn kautta mie sinne blogiisi tupsahdin, mutta se ei jää viimeiseksi käyntikerraksi :)
Päivi: Kiitti :) Niin se tosiaan on. Tuollainen ohuen ohut painii ihan toisessa sarjassa kuin paksummasta langasta tehty. Ei voi edes verrata samana päivänä.
Pikku-Kettu: Kiitos :) Kiva kuitenkin minun kannaltani, että sait sanottua ;D
Tiinakka: Kiittää hän :) Varsinkin jos kaikki lämpöiset neuleet joutuu hukkaan, voi neulomisinto iskeä ;D Joku täällä palelee melkein aina.
Makepeace75: Ollos hyvä :) Mie jo oottelinkin, että koska kommentoit asiaa. Malttamaton? En kai? :D Tosi mukavaa, että tykästyit siihen. Millään muullahan ei ole merkitystä. Ei siitä langasta pitäis väriä lähteä enää. Tietty jos käytät sitä pyyheliinana voi tulos olla toisenlainen :D Ja kyllä, ihan mukavaa vaihteluahan tämä oli. Toisen ihmisen ilahduttaminen piristää muutoinkin aina omaa mieltä.
Matleena: Kiitos kaunis :) Taidan vain kaivata jotain uutta sekä neulomiseen ja bloggaamiseen…tai ehkä koko elämäänkin. Sitä kai se enimmäkseen on. Uusia tuulia elämään. Pitää kattoa, jos kehittäis jotain uutta blogiin. En mie taia raskia tätä kokonaan telakallekaan laittaa.
Jatta: Kiitos sullekin :) Pitää nyt katella, jos keksis jotain uutta ja inspiroivaa.
Ihana huivi, herkkä ja kaunís ja upea ja …
Oiskohan lanka paksuudeltaan suunnilleen samaa kuin vaiheessa oleva huivini. Tuntui kyllä sellaiselta tikutukselta, että teen kaksinkertaisesta 3,5 mm:n puikoilla. En tiedä oliko huono päätös, aika näyttää.
Ihana kaunis huivi. Niiiin ohutta lankaa ja upea lopputulos.
Tsemmpiä neulomiseen ja blogin pitämiseen :)
Juu mä arvasin, että odotat. Oltiin kotiuduttu noin 2 minuuttia ennen kommenttiani. :DD
Todella kaunis ja herkkä huivi, onnittelen :)
Ja amigurumit on syötäviä :D
Blogia ei kannatakaan vääntää pakolla, päivittää silloin kun tuntuu hyvältä ja on ispiraatiota, oli se miten pitkin aikavälein tahansa. Ja myö lukijat kyllä aina palataan uuden päivityksen tullen ja otetaan kaikkina aikoina tulleet uutiset mielenkiinnolla vastaan :)
Aurinkoista loppukesää, tulevan syksyn tuoksua ja kirpeän ruskan tuomaa inspiraatiota toivotellen!
Aivan mielettömän kaunis huivi! Ihana kiilto.
Mulla on muuten välillä myynnissä tuota samaista lankaa, markkalanka-versiona. Se on kyllä ihan unelmanpehmeää!
Päivi: Kiitos :) Kävin vakoilemassa, että mistähän langasta mahdoit puhua. Taitaapa nuo olla suunnilleen samaa paksuusluokkaa vai oiskohan sun lanka ohuempaa vielä. Mie tosiaan väänsin ihan yksinkertaisella langalla, mutta samalla puikkokoolla kuin sinäkin. Oli tuolle huivimallille just sopiva.
Quickstep: Kiittää hän :)
Makepeace75: Hih :D
Jaana: Kiitän :) Mukavaa alkavaa syksyä ja näitä kesän viimehetkiä myös sulle!
Markka: Kiitos :) Se silkki taitaa vähäsen tuoda sitä kiiltoa. Kuvaushetkellä paistoi ihan täydeltä terältä aurinko, joten se hiukkasen avitti asiaa. Joo, pääsispä niihin sun lankoihin joskus käsiksi, mutta kun ne ennättää aina mennä niin nopiasti…
Ihana Gail! omassa varastossani odottaa kutomista täysvillainen mutta hyvin hyvin pehmeä Jade Sapphiren Lacey Lamb jota on 825 jaardia 60 g kerässä. Tällä on ainakin tosi monipuolinen ja räväkkäkin värikartta (jota en valitettavasti pikagoogletuksella kokonaisuudessaan läytänyt. Ai niin, onhan ravelry :) En kyllä tiedä onko suomessa jälleenmyyjiä, itse ostin omani Berliinistä…
Upea huivi!
Kerrassaan upea huivi *ihailevia huokauksia*
Aivan mahtava huivi!! :)
Oh my, miten ihana! Multa on tuo malli jäänyt kokonaan huomaamatta kun en aikoihin neulonut, enkä oikein seurannut mallejakaan.
Tosi ihana kanssaneuloja olet myös kun toisellekin jaksat tikuttaa :)
Todella kaunis huivi <3 Lähti samantien omaan Rav-jonoon :D
Upea huivi, kuin henkäys!
En ymmärrä sitä, miksi hyvässä neuleblogissa olisi vain vähän tekstiä. Omasi luin nopeasti tajuamatta edes sen pituutta. Huivi on aivan valtavan ihanan näköinen. :)
BerlinBat: Kiitos avusta :) Mie en nyt ensivilkaisulla löytänyt tuonkaan langan värikartasta sellaista pakko-saada-väriä, joten pitää vielä miettiä. Muistin yhtäkkiä Yubinan langat, mutta noista nettisivujen langan väreistä ei oikein saa varmuutta. Ruskea löytyi joo, mutta sen värisenä mulla on ohutta pitsilankaa.
Tui: Kiitos :)
Jaana: Kiitän :) Upea se on munki mielestä.
Villanne: Kiitti :)
Kirsi: Kiitos :) Mie neulon ihan mielellään kolmiohuiveja, joten sellaisen tekeminen ei ole ongelma. Kaiken lisäksi mie saan tästä hommasta hyvän mielen lisäksi muutakin…
Adeve: Kiittää hän :) On yksinkertainen ja sen takia ainakin kovasti omaan mieleeni. En ite tykkää kauhean koristeellisista tai hyvin paljon erilaisia kuvioita sisältävistä malleista. Toimii myös vähän värikkäämmälläkin langalla (liukuvärjätyllä, monivärisellä).
Villapeikko: Kiitos :)
Nna: Kiitos :) En miekään tiiä, mutta aika useasti olen törmännyt tuohon mielipiteeseen blogeja seuratessani. On kai se toisaalta ymmärrettävää, jos seuraa monia satoja blogeja. Ei ehdi eikä jaksa lukea kauheita selostuksia. Omasta mielestäni kokemukset langoista jne. on ensiarvoisen tärkeitä, joten luen pitkiäkin tekstejä ihan mielellään. Pelkkiä kuvia sisältävä neuleblogi on minusta jo valokuvausblogi, enkä tiedä jaksaisinko seurata pitkäänkään sellaista. Valokuvausblogilta kun taas odotan jotain muitakin kuva-aiheita kuin neuleet ja langat ;D
Tuli ihan spontaani ”vau”, kun kuvat latautuivat – tosiaan ihanan herkkä ilmestys. Kunnioitettava saavutus kaiken kaikkiaan.
Kauniit maisemat ja upea hento huivi! Huivi on kuin tuulen hengäys, kaunis.
Ensinnäkin: aivan mielettömän ihana huivi! Kateeksi käy, en ikinä saisi aikaiseksi mitään vastaavaa.
Toiseksi: Jotenkin ymmärrän kyllästymisesi neulomiseen ja/tai bloggaamiseen. Minullakin on välillä sellainen fiilis… Sinun blogisi neuleineen on kyllä antanut meille lukijoille niin paljon, että toivottavasti jaksat vielä tehdä.
Ja kolmanneksi: Vihdoin olen saanut päivitettyä omaa blogiani, joten tervetuloa pistäytymään. Valmiita töitä siellä on tosin vain haaveissa, mutta hyvä että edes jossain.
Hei, miekin sain just Gailin valmiiks, mut en ole vielä ehtinyt kuvata sitä. Idean sain tietty siitä siun huhtikuussa postaamasta Gailista, johon het ihastuin. Ite neuloin ohuesta mohairista ja alku oli vähän takkuista. Mut malli on tosi kaunis. Upeita kuvia!
Hengästyttävän kaunis huivi!
Tuli tuossa mieleeni, että älä välitä siitä, että postauksesi ovat niin pitkiä. Minä ainakin nautin siitä, että bloggauksessa on kunnolla tekstiä. Niin taitaa olla omassakin blogissani…
Huikean ihana ja keveä huivi, kaunis, kaunis.
Luin muuten koko jutun!
Ja edellisen postauksen toppi on ihastuttava.
Laitan korvan taakse, josko sais tehtyä seuraavaa suvea varten!
Miten voikin huivi näyttää hartioilla vieläkin utuisemmalta kuin ilman hartioita.
Totoro: Kiitos :) Se on luonnossa vielä upeampi. Kuviin on aika vaikea vankita huivin herkkyyttä ja ilmavuutta.
Piritta: Kiitän :)
Heinis: Kiitos :) Miehän kävin heti pistäytymässä blogissasi. Tää on välillä vain niin tätä. Kaikki kuvat ja jutut tuntuu yksitoikkoisilta ja itseään toistavilta. Pitäis keksiä jotain uutta, muuten blogi kyllä hiljenee.
Christina: Hän kiittää :) Mukavaa, jos tästäkin blogista irtoaa jollekin jotakin. Voin kuvitella, että mohairista neulominen takkuaa vähäsen. Ei sitä purkaa ainakaan halua. Hermot menee :D
Annika: Kiitos :) En mie tyyliäni ole muuttamassa. Mie tykkään itekki, että blogista löytyy muutakin kuin vain kuva valmistuneesta työstä. Ite kaipailen ainakin useasti lankakokemuksia, joten siksikin on mukavaa, jos blogin kirjoittaja kertoilee prosessista enemmänkin.
Marleena: Kiitän :) Tuo toppi on kyllä nopea neuloa. On vain aika lyhyen mallinen, joten se kannattaa huomata neuloessa.
Pirena: Hyvä kuvaaja ja onnistuneet kuvakulmat?
Vauvamustekala on mahtava!
[…] No mie oon vaan niin IHANA…eiku mie sain tämän paketin kiitokseksi siitä, että neuloin Makepeace75:lle hänen toiveidensa mukaisen huivin – Gailin. Oletin tosin saavani vyyhdin tai kaksi, en kuutta ja kaikki vielä tuollaisia ihkulankoja. Olin […]
Heis! Ihana mustekalavauveli :D oisko mahdollista saada ohje sähköpostiin? kun ei ole tuota kirjaa mulla :l Ihana blogi muuten! :)