Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Sukat, tossut’ Category

joulu -10

Joulu on vietetty ja lahjat annettu. Tänä vuonna neuloin kahdet villasukat pukinkonttiin ja kolmas sukkapari lähti lahjakortin muodossa. Toisin sanoen sukkia neulotaan tulevana vuonnakin ainakin muutaman parin verran. Lahjakortin saajalla on mahdollisuus täysin oman mielensä mukaisiin jalanlämmittimiin, joten katsotaan nyt kuinka suuria suunnitelmia mulle esitetään. Kirjoneuletta polvimittaisina ainakin. Sen tiedän.

Kalajokisukat
Ohje/malli: Kalajoki (Tiina Seppälä)
Lanka: Gjestal Sildre
Puikot: 3,25 mm
Ravelryssä

Kuvia on näytettäväksi asti vain toisesta sukkaparista. Kalajoethan ne. Kiva malli, mutta hieman puuduttavaa touhua pikaneulontana (joku aloitti joululahjojen neulomisen viimetipassa). Lanka ei ollut kaikista miellyttävintä neulottavaa, mutta lopputulos on luullakseni kestävä käytössä ja se merkitsi tällä kertaa eniten.  Turha tehdä sukkia pyhäkäyttöön, jos ne eivät sellaiseen tarkoitukseen päädy.

Mummoni sukat alkoivat olla jo parhaat päivänsä nähneet, joten päätin ilahduttaa uudella parilla. Mukava neuloa, kun tietää, että menevät tarpeeseen. Saaja oli kuitenkin yllättynyt tarkasta huomiokyvystäni, vaikka omasta mielestä siinä ei ole mitään ihmeellistä. Minne muualle se neuloja huomionsa kohdistaisi. Kaukaa viisas neuloja tosin tarttuisi työn sarkaan hiukkasen aiemmin kuin vasta joulun alla, mutta kaikkea ei voi kaiketi saada.

Se toinen joulupakettiin mennyt sukkapari olisi melkoisten fanfaarien arvoinen, mutta ei ole kuvia, joten ei soitella fanfaarejakaan. Neuloin nimittäin pikkusiskolleni polvisukat kirjoneuleena. Sillä omalla kirjoneulekuviollani, joka esiintyy edellisessäkin postauksessa. Kyllä, kyllä, olen neulonut yhdet fuksia-ruskea väriyhdistelmällä olevat polvisukat kärjestä ylöspäin. Neuloin ne niin nopeasti valmiiksi, että olen itsekin yllättynyt. Jälkimmäinen sukka on neulottu itseasiassa kolmessa päivässä, eikä siihen ensimmäiseenkään tainnut viikkoa kauempaa mennä. Meni tosin niin viimetippaan, että kuvia ei ole, eikä taida tullakaan. Kuvaus ei tässä pimeydessä oikein luonnistu. Harmi sinänsä, koska olisihan sitä mukava esittää todisteita SYTYCK-projektin etenemisestä. Ohjeeseenkin tarvitsisi kuvia. Ääh.

Pakko todeta, että mulla loppui kiinnostus koko SYTYCK-kisaan siinä vaiheessa, kun tajusin, että joulukuussa on todella vaikeaa saada otettua säällisiä kuvia valmiista työstä. Ratkaisin pulman luovuttajan taktiikalla eli jätin kuvaamatta kokonaan. Olen lupautunut kirjoittamaan ohjeen ainakin englanniksi ensivuoden puolella, joten jossakin vaiheessa on pakko ottaa kuvia, vaikka muuta yrittäisin uskotella. Saapa nähdä ovatko siskolleni neulotut polvarit enää siinä vaiheessa kuvauskuntoiset vai joudunko vielä neulomaan kolmannenkin parin (edellisen postauksen sukka ja sen kaveri eivät oikein kelpaa, kun niitä ei ole tehty sen ohjeen mukaan, joka taitaa olla lopullinen versio).

SYTYCK-haasteen ohjeosio on myös heikolla tolalla. Tietokone alkoi nimittäin nikottelemaan oikein kunnolla joulun alla ja jouduin alustamaan kovalevyn ja asentamaan kaikki ohjelmat käyttöjärjestelmästä alkaen uudelleen. Siihen tuhrautui niin paljon aikaa ja energiaa neulomisen lisäksi, että en ole jaksanut laittaa tikkua ristiin ohjeen suhteen. Pääpiirteittäin kaikki on jo selvää, mutta kaavioita ja ohjeistusta pitää vielä säätää… Jos joku muuten kuvittelee, että kirjoneulekuvion ja pohjelisäysten yhdistäminen on ihan helppo juttu, niin kannattaa kokeilla. Aikamoista päänvaivaa tuottaa käyttäjäystävällisten ja toimivien kaavioiden tekeminen. Varsinkin, kun tarkoituksena on, että ohjetta voi muokata omaan kokoon sopivaksi. Ei voi esimerkiksi kirjoittaa ohjeeseen, että aloita pohjelisäykset itselle sopivalla korkeudella ja lisää niin ja niin monen kerroksen välein. Siihenkin pitää olla kaavio ja kuvion korkeuden takia on mietittävä ratkaisu siihenkin, että lisäysten aloituskohta tulisi kaikille sopivalle korkeudelle. Aina välillä tuntuu siltä, että yritän tehdä elämäni tarkoituksella liian hankalaksi.

Edellä kerrotun perusteella on luultavasti aika selvää, miksi blogini ei ole päivittynyt pitkään aikaan, blogivierailuni ovat käyneet harvinaisiksi ja syötteenlukijani on revennyt liitoksistaan. Ehkä sitten ensi vuoden puolella soi toisenlaiset sävelet.

*****

Mitä voidaan päätellä siitä, että kaikkea muuta kuin jouluihmisenä tunnettu henkilö leipoi pipareita ihan yksin ja omin käsin taikinan teosta alkaen (ja täysin omasta halustaan). Kysyn vaan. Samainen henkilö askarteli myös paperitähtiä joulukoristeiksi ja väkerteli tuikkulyhtyjä. Huolestuttavaa.

Read Full Post »

Paraphernalia2
Ohje/malli: Taina Anttilan Paraphernalia
Lanka: itsevärjätty oliivinvihreä villasekoitelanka
Puikot: 2,5 mm
Muuta: Sukat on neulottu toistensa peilikuvina palmikoita myöten
Ravelryssä

Nämä sukat kuvastavat hyvin hitaanpuoleista lähestymistapaani neuleohjeisiin. Saatan kiinnostua jostakin neulemallista heti ensinäkemältä, mutta puikoille asti se eksyy vasta pitkän ajan kuluttua. Näin kävi myös näiden sukkasten kanssa. Reilu kaksi vuotta meni, että pääsin ajatuksista tekoihin asti, mutta nyt kun ne ovat valmiit, olen vallan tyytyväinen saavutukseeni. Ihan nappiosumaa näistä ei tullut itselleni, mutta onneksi neulomilleni villasukille tuntuu aina olevan käyttäjiä.

Paraphernalia3

Neuloin sukat itsevärjäämällä oliivinvihreällä villasekoitelangalla, josta olen aiemmin tehnyt kämmekkäät ja kaulurin. Näitä kolmea eri projektia tarkastellessa voisi kuvitella, että kyseessä on kolme eri lankaa. Näin ei kuitenkaan ole. Kamera ei vain suostu olemaan minun kanssani samaa mieltä siitä, minkä väristä lanka on. Riippuen valaistuksesta ja kameran käsittämättömistä mielenliikkeistä, näytöllä näkyy joko ruskea, liian kirkas vihreä tai tummanvihreä. Yritäpä siinä sitten. Pöh.

paraphernalia

Tein sukista toistensa peilikuvat palmikoita myöten. Viimeinen kierto, jossa myös kavennettiin samalla silmukoita, tuotti hieman hankaluuksia oikean jalan sukan kohdalla, mutta aikani pähkäiltyäni keksin ihan siedettävän ratkaisun. Olisin toki voinut keksiä paremman ratkaisun myös kärkikavennuksiin, koska sukat jäivät varpaiden kohdalta itselleni liian löysiksi. Laiskuuksissani en viitsinyt tehdä niitä uusiksi, vaan päädyin antamaan sukat äidilleni. Hänellä on hieman leveämpi jalka kuin minulla, joten oletan niiden olevan sopivat. Äitini myös tarvitsee uusia sukkia kipeämmin kuin minä, koska aiemmin neulomani jalanlämmittimet ovat jo hajonneet. Allekirjoittaneen hyllystä ehjiä sukkia löytyy ihan liikaakin.

*****

Olen ollut jo jonkin aikaa kurkkuani myöten täynnä vihreää ja ruskeaa. Tästä johtuen aloitin muutamia päiviä sitten kirjoneulelapasten neulomisen, joissa on päävärinä tummanpunainen. Sitä jos mitä olen kaivannut – punaista nimittäin. Toisena tärkeänä seikkana iloisemman väriseen neuletyöhön on viimeaikaiset tapahtumat, jotka vetävät ajatuksia turhan synkeille poluille. Jos tästä saisi vähän piristystä.

Piristyksestä puheenollen. Joku saattoi ilmoittautua mukaan SYTYCK -tempaukseen. Kaikkea sitä pitää kokeillakin…vai oliko se sittenkin niin, että kaikkea pitää kokeilla…

Read Full Post »

Lace stockings5
Ohje/malli: Lace Stockings, Mari Muinonen, Designer Knitting spring/summer 2009
Lanka: Patons UK 100% Cotton 4 ply
Puikot: 3 mm & 3,25 mm
Muuta: Framilonin 8 mm:n läpinäkyvä joustonauha
Ravelry

Hyvin harvoin olen tuntenut palavaa ja kaiken järjen ylittävää rakkautta jotakin näkemääni neuletta kohtaan. Mari Muinosen suunnittelema pitsisukkamalli herätti minussa välittömästi hillittömän halun neuloa itselle samanlaiset. En ajatellut hetkeäkään sitä, että onko minulla mitään käyttöä pitsisukille tai mitä järkeä koko ajatuksessa on. Pää täyttyi ruusunpunaisista unelmista ja järki sumeni. Rakkautta ensisilmäyksellä.

Lace stockings2

Viime syksyn ja talven elämääni hallinnut neulelama jätti myös tämän projektin odottamaan aikoja parempia. Jonkin aikaa sitten palasin takaisin tämänkin työn pariin ihan uudella innolla. Ensimmäinen sukka oli neulottu jo edellisenä vuonna valmiiksi ja toista tehty jonkin matkaa. Aika nopeasti sain toisenkin sukan valmiiksi, kun vaan aloitin. Sen jälkeen metsästin sopivaa kuminauhaa pitsiunelmiini ja taistelin hetken jos toisenkin kuvien ottamisen kanssa. Suurin osa on varmasti tietoinen siitä, kuinka vaikeaa on itse kuvata sukkia omissa jaloissaan…

Olen ihan mielettömän tyytyväinen aikaansaannokseeni. Ne eivät ehkä koskaan pääse esiintymään toisten ihmisten silmissä näitä kuvia enempää (aika suurella todennäköisyydellä talletan ne johonkin vaatekaapin nurkkaan), mutta ne ovat tuottaneet minulle paljon suuremman ilon neulomisen kannalta kuin mikään muu projekti ikinä. Niillä tulee aina olemaan ihan oma erityinen paikkansa onnistumiskokemuksieni joukossa.

Lace stockings4

Ruusunpunaisten unelmien jälkeen on ehkä aihetta palata maan pinnalle ja kertoa vähän lankavalinnastani. Päädyin tämän projektin kohdalla aika kauaksi perinteisestä sukkalangasta. En enää muista minkä takia ohut puuvillalanka valikoitui tähän työhön, mutta näin jälkikäteen ajatellen se oli mitä onnistunein valinta. Tiedostin puuvillan olevan vähän arveluttava valinta, koska siitä neulotut sukat eivät pysy kuosissa samalla tavalla kuin villalangasta neulotut. Tämän takia olen neulonut sukat hieman ohjeessa ilmoitettua tiukemmalla neuletiheydellä. Omaan aika onnettoman kapoisat pohkeet, (vaikka sitä ei ehkä uskoisi katsoessaan tuota kuvaa, jossa näkyy pohkeideni takaosa), jonka takia useimmat polvisukat tai ylipolven sukat ovat minulle liian leveitä. Tämänkin takia tiukempi neuletiheys tuntui ihan järkevältä vaihtoehdolta. Ensimmäisellä sukkien sovituskerralla sukat olivat hiukan liian tiukat, mutta kuten odotinkin ne venähtivät ihan sopivan kokoisiksi.

cables
Näiden sukkien yksi kauneimmista yksityiskohdista on sukan kummallakin sivulla kulkeva palmikko, joka laajenee sukan yläosassa.

Read Full Post »

Nyt kun uusi Ulla on ilmestynyt, voin esitellä keväällä neulomani sukat. Tässä siis niitä pieniä neulomuksia, joihin olen jo aiemmin viitannut.

Dude socks
Ohje/malli: Dude & Dudette by Adelheid, Ulla 02/10
Lanka: Gjestal Maija
Puikot: 3 mm
Muuta: Neuloin kantalapun ohjeesta poiketen nostamalla aina kerroksen ensimmäisen silmukan. Se sopii neulekäsialalleni paremmin. Jalkaosaa on myös tikuteltu hieman pidemmäksi kuin ohjeessa, koska tähtäimessä oli koko 43, vaikka en neulonutkaan ohjeen isoimman koon mukaan.
Ravelry

Adelheid etsi keväällä testineulojia suunnittelemilleen sukille ja mie tarjouduin kokeilemaan ohjetta. Ihan kommelluksitta en välttynyt. Liekö silloinen väsymys tehnyt osansa, koska muutamaan otteeseen jouduin purkamaan ensimmäistä sukkaa ennen kuin päädyin oikeanlaiseen lopputulokseen. Ongelma oli logiikassani, ei ohjeessa. Takeltelun jälkeen loppu sujuikin sitten kuin itsestään ja lopputulemana oli ainakin omaa silmääni miellyttävä sukkapari.

kettinki

Olen halunnut jo pitkään kokeilla miehiseen makuun sopivien sukkien neulomista, joten tämän sukkamallin kutominen oli oikein hyvä pikku projekti. Muutaman parin olen tainnut neuloa jalanlämmittimiä ihan perusohjeella vastakkaisen sukupuolen edustajille, mutta siihenpä se on jäänyt. Useasti ongelma on ollut jo siinä, ettei sopivia sukkamalleja ole ollut juurikaan tarjolla tai koot ovat olleet vain pienijalkaisille. Naisille taas on löytynyt malleja pilvin pimein. Olenkin varsin ilahtunut, että löytyy sellaisiakin suunnittelijoita, jotka tekevät äijämäisempään makuun sopivia ohjeita ja kokojakin löytyy vähän isompaankin jalkaan. Ainakin itselleni perussukkien vääntäminen on aika tuskastuttavaa, joten pienet tai vähän suuremmatkin kikkailut ovat vain bonusta sukkaohjeessa. Kiitokset Adelheidille varsin oivaltavasta suunnittelutyöstä ja ohjeesta, jolla saa aikaan upeat sukat sekä miehelle että naiselle :)

Mielessäni ei ollut ketään sopivan kokoisen jalkaparin omaavaa ihmistä, kun aloitin sukkien tekemisen. Huomasin kuitenkin Ravelryssa, että Utsjoen avopalvelukeskuksen ja vuodeosaston vanhuksille sekä asumispalvelusäätiön asukkaille kerättiin neulottuja sukkia. Päädyinkin sitten lahjoittamaan nämä sukat siihen keräykseen. Asun itse Napapiirin tuntumassa ja olen kotoisin pohjoisesta, joten Lappi ja lappilaiset ihmiset ovat lähellä sydäntäni. Toivottavasti niistä on iloa saajalleen. En linkitä tässä yhteydessä kyseiseen keräykseen, koska se on jo päättynyt.

perussukat
Ohje/malli: Perusukat joustinneuleella
Lanka: Schachenmayr Regia 4 fädig
Puikot: 2,5 mm

Edellisten lisäksi neuloin myös perusukat, jotka koon puolesta ovat sopivat naiselle. Lankana käytin Näpiltä arpajaisvoitoksi saamaani Regiaa. En ole itse pätkärääkättyjen lankojen ylin ystävä, eikä tuttavapiirissäkään ollut tarvetta sukille, joten päädyin lähettämään myös nämä Utsjoelle. Tasapuolisuuden nimissä yksi sukkapari miehelle ja yksi naiselle.

valmiit

Toiveena oli, että sukkien mukaan laitetaan myös pieni viesti lähettäjältä, joten näpertelin kumpaankin pariin oman kortin. Toisen kortin koristeena on yksi aiemmin virkkaamani minipitsi ja toisessa jostakin lehdestä leikattu kukan kuva.

vuohenjuuri

Aurinkoista keskikesän juhlaa!

Read Full Post »

kukkatossut
Ohje: Tossukka-ohje AnniKainen puikoissa -blogista, Irish rose Lion Brandin -sivuilta
Lanka: Novita 7-veljestä ja Novita Florica (tossuihin 2 x 7-veljestä + 1 x Florica)
Puikot: 6 mm
Koukku: 3,5 mm ja 4,5 mm (isompi koko tossuihin ja pienempi kukkaan)
Muuta: Kerrostiheys ei täsmännyt ohjeessa annettuun, joten mittojen suhteen tein pari muutosta
Ravelry

Hyvät neuvot ovat kalliit silloin, kun kärsii perin vaikeasta ja haitallisesta neulominen-ei-oikein-kiinnosta -viruksesta. Koska perinteinen ostetaan-sitten-jotain-kivaa-lankaa -hoitomuoto ei toimi, voi kokeilla vähän oudompia vaihtoehtoja. Tässä nyt on kuvattu esimerkinomaisesti parantaa-kaikki-vaivat-tai-ainakin-saa-sinut hilpeäksi -hoito, jonka avulla allekirjoittanut löysi ainakin jonkinkaltaisen muistikuvan neulomisen hauskuudesta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan hullutellaan itselleen vähän oudommilla värivalinnoilla ja neuleratkaisuilla. Ensimmäisellä kerralla projekti on ainakin hyvä pitää kohtuullisen pienenä, jotta itsensä huvittaminen ei muutu pakkopullaksi ja lääkitys käänny itseänsä vastaan.

flower

Mie en ole mikään suurin vaaleanpunaisen värin ystävä. En tosin sitä inhoakaan, mutta ei se oikein kuulu omaan värimaailmaani. Näen vaaleanpunaisen värin kohdalla aina mielikuvia hattaroista, prinsessamekoista, pikkuvauvoista ja barbeista. Ööh, älkää kysykö tuosta viimeisestä ainakaan yhtään mitään. Joka tapauksessa se väri tuottaa mulle sellaisia mielikuvia, joita en osaa yhdistää itseeni. Harmi tietyssä mielessä, vaaleanpunainen nimittäin kävisi värinä mulle tosi hyvin…ainakin tietyt sävyt. Nyt päädyin kuitenkin neulomaan vaaleanpunaisesta ja jopa itselleni, kuten myöhemmin selviää. Halusin nimittäin kokeilla AnniKaisen Tossukka-ohjetta, joka vaati kokoelman sopivan paksuisia lankoja yhdessä oikeaan neuletiheyteen pääsemiseksi. Riittävä määrä sopivan paksuisia lankoja yhteensopivissa väreissä olikin sitten ihan haasteellinen homma. Vaaleanpunaisen ja valkoisen yhdistelmä nousi selkeäksi voittajaksi, koska toisena vaihtoehtona ollut vihreän ja ruskean yhdistelmä sai vähäisen neulekipinän alun painelemaan kiitolaukkaa kohti auringonlaskua.

Tossujen valmistuttua olin hieman hämmentynyt. Ne näytti ihan söpöiltä, mutta jotenki orvon näköisiltä ja ehkä aneemisiltakin. Vaaleanpunaisten trikoiden tai balettipuvun ja tutun kanssa ne olisivat olleet ihan söpö yhdistelmä, mutta koska allekirjoittaneen balettiajat ovat kauan sitten olleet ja menneet, ei ollut paljon toivoa moisesta rekvisiitasta. Toisaalta kyseiset tamineet olisivat pidemmän päälle olleet aika rasittavat kotona yksinollessaankin ja niitä valkotakkisiakin olisi alkanut varmasti kaipailemaan aika äkkiä. Jotain piti kuitenkin keksiä, joten virkkasin kohtalaisen isot kukat piristeeksi. Lopputuloksena oli ihkaoikeat prinsessatossut. Sellaiset, jotka olisin varmasti pikkutyttönä halunnut, vaikka en koskaan varsinaista prinsessavaihetta elänytkään.

tossukat Sopii ne farkkujen kanssa pidettäviksikin…

Nii-in, mieli muuttuu. Tossut ovat vain ja ainoastaan mun, enkä niitä lahjoita kenellekään, vaikka alunperin suunnittelinkin kiusaavani siskoani niillä. Jossain kukan virkkauksen tienoilla tiesin haluavani ne itselleni. Pitäähän jokaisella tytöllä olla oma prinsessaunelma, vaikka se sitten olisi pienen pieni ja toisen mielestä kaikkea muuta kuin prinsessamainen. Jokaisella kolmekymppiselläkin.

EDIT. Kiitokset AnniKaiselle loistavasta Tossukka-ohjeesta. Näitä voisin tehdä muutamat joululahjaksi, mikäli tähtien asennot ovat suosiolliset…

Read Full Post »

My creation

Olen yrittänyt metsästää neuleinnostustani, mutta se näyttää kadonneen taivaan tuuliin. Koska en ole juurikaan neulonut, olen puuhastellut muuta. Parin viikon aikana on tullutkin leivottua niin paljon, että ihan itseäkin hämmästyttää. Kaikki alkoi ihan viattomasti Lotan Vadelma-suklaakakusta, jota oli ihan pakko kokeilla – on muuten tosi hyvää. Sen jälkeen olen leiponut useammankin sämpylä- ja leipätaikinan, melkein sata suklaapikkuleipää, reilu 30 karjalanpiirakkaa, 2 omenapiirakkaa ja yhden kinkkupiirakan. Olen myös säilönyt kurkkuja, käynyt ahkerasti sienessä, leikkonut persiljaa pusseihin pakastamista varten, pessyt ikkunat sekä kotona että yhden sukulaisen luota ja siivonnut asunnon muutenkin perusteellisesti. Öö, pesänrakennusvietti?

Olen niitä ihmisiä, joilla aktiivisuustaso näyttää joko +100 tai -100, mitään välimuotoja ei tunneta. Siksipä mikä tahansa innostus voi merkitä loppujen lopuksi vain älytöntä päänsärkyä ja aivojen ylikuumenemista. Ihme kyllä leipomisen kohdalla en ole vielä saavuttanut pääteasemaa, vaikka kokeilinkin rajojani jo yhteen kertaan. Jostain täysin järjettömästä mielijohteesta päädyin nimittäin tekemään lähemmäs sata pikkuleipää ja reilu kolmekymmentä karjalanpiirakkaa samana iltana. Vielä sillä tavalla epäjärjestelmällisesti, että vasta paistettuani pikkuleivät, sain idean piirakoiden tekoon. Kaikki tietää, että riisipuuro ei tule valmiiksi ihan hetkessä eikä reilun kolmenkymmenen piirakkakuoren kauliminen suju kokemattomalta kovinkaan nopeasti ja näppärästi. Olin muutoinkin ollut koko päivän jalkojen päällä ja kävellyt paljon, joten jossain kaulimisprosessin puolivälissä alkoi jo tehdä tiukkaa. Hiukkasen lämpöisen puoleinen keittiö ja karjalanpiirakoiden paistamisen jälkeen vuorossa häämöttävä tiskaussessio taisi tehdä myös oman osansa tympääntymiseen ja väsymiseen. Olisin antanut mitä vain lasista punaviiniä tai viskitilkasta, mutta korkea keittiöjakkara ja puunuijakin olisi kelvannut. Jakkara jalkojen lepuuttamisen takia  ja nuija järjen kalloon takomista varten. Mitään niistä ei kuitenkaan ollut saatavilla, joten kärsin kiltisti loppuun asti.

Vielä olisi tarkoitus tehdä yksi pullataikina. Sen jälkeen siirryn kyllä ihan muihin aktiviteetteihin. Josko lähestyisin vaivihkaa ompelukonetta ja ottaisin niskalenkkiotteen ompelukonepelostani tai sitten kulutan ylimääräisen energian pelkästään lenkkipoluilla.

pienet sukat
Ohje: Silmukkamäärä Regian sukkataulukosta, muutoin omasta päästä
Lanka: Zitron Trekking Pro Natura
Puikot: 2,5 mm
Ravelry

Oon mie kuites neulonut yksien lasten sukkien verran. Multa nimittäin kyseltiin josko neuloisin pienelle sukulaispojalle villapaidan talveksi. Kysymys palautti mieleen lupauksen neuloa Laminariasta ylijääneestä langasta pienet sukat samaiselle pojalle. Niinpä tartuin puikkoihin ja tikuttelin sukat. Aika kivuttomasti se luonnistui, mutta koska neulominen ei herättänyt minkäänlaista tunnetta, on puikot pysyneet edelleen nurkassa. Siinä vaiheessa, kun sukulaispojan vanhemmat ovat saaneet hankittua langat villapaitaa varten ja löytäneet mieleisensä ohjeen, uskoisin jonkinlaista neuleinnostustakin löytyvän ja jos ei, niin kaksivuotiaalle lapselle tekee villapaidan vaikka ei niin kauheasti riemastuttaisikaan koko puuha.

*****

Kuvakollaasin ensimmäisessä kuvassa näkyy tuorein sukkalankahankintani. Onnistuin haalimaan itselleni vyyhdin oranssisävyistä lankaa joitakin viikkoja sitten olleessa Markkalanka-myynnissä. Ostin sen piristääkseni sekä itseäni että lankalaatikkoani. Toinen ainakin piristyi, toisesta en menisi takuuseen…

Read Full Post »

Norwegian stockings5
Ohje: Norwegian stockings, Nancy Bush: Folk socks
Lanka: Asa Gjestal Spinneri Maija
Puikot: 2,5 mm

Hetkellisen mielenhäiriön vallassa tartuin lopultakin puikkoihin ja neuloin aikaa sitten valmistuneelle norjalaiselle villasukalle kaverin. Tämä sukkapari tuotti minulle kyllä ihan liikaakin harmaita hiuksia ja siksi meinasi jäädä toinen sukka kokonaan tekemättä. Kaiken kaikkiaanhan minä neuloin 3,5 sukkaa, jotta sain yhden sukkaparin. Ensimmäinen neulomani sukka oli liian tiukka, joten se meni purkuun siinä vaiheessa, kun olin saanut toisen sukan valmiiksi, jossa neuletiheys oli juuri oikea. Kolmatta sukkaa neuloessa neuletiheys löystyi jo ihan liiaksikin ja se meni purkuun puolessa välissä sukkaa. Sen jälkeen kaikki into olikin hävinnyt ja neljäs yritys antoi odottaa itseänsä ihan hävettävän pitkään. Onneksi sain kuitenkin otettua itseäni niskasta kiinni, koska nyt minulla on täydellisen kokoiset ja erittäin kauniit sukat. Olen tällä hetkellä niin ylpeä itsestäni, että voisin melkein haljeta.

Norwegian stockings

En oikeastaan ymmärrä vieläkään, että miksi minulla oli niin suuria ongelmia neuletiheyden kanssa näitä sukkia tehdessäni. Kirjoneuleita olen kuitenkin tehnyt enemmän ja vähemmän ja yleensä olen kyllä saanut aikaiseksi samankokoisia sukka- ja lapaspareja. Näiden sukkien kanssa sitten taisteltiin oikein urakalla, vaikka puikkokoko pysyikin samana. Oikeastaan ihan hyväkin, koska ensimmäinen yritelmä olisi ollut liian tiukka. Kolmannen neulomani sukan kohdalla tapahtunutta vielä löysempää neuletiheyttä en kyllä ymmärrä. Lieneekö ollut maanantai, kun aloitin sen sukan tekemisen.

Norwegian stockings2

Tämä lopullinen sukkapari on kyllä melkeinpä täydellinen. Ikävä kyllä kuvat ovat yhtä kaukana täydellisestä kuin yö päivästä, joten sukat eivät ole kyllä edustavimmillaan. No, kaikkea ei voi saada ja toisaalta voisi nuo kuvat olla paljon surkeampiakin. Odottelin kyllä urheasti aurinkoisia ilmoja ja mahdollisuutta päästä ulos kuvaamaan, mutta sellainen tilaisuus häämöttää tällä hetkellä ihan liian kaukana, jotta malttaisin odottaa. Puikoilta on muutoinkin pääsemässä lähiaikoina uusia valmistuneita neuletöitä, joten kuvaillaan sitten niitä ulkona.

Norwegian stockings4

Ainoa pienen pieni harmituksen aihe näissä sukissa on kummankin sukan kantalapun toisessa reunassa oleva pieni reikä. Jostain syystä en koskaan tunnu saavan kantalapun toisen reunan silmukoita yhtä tiukoiksi kuin toisessa reunan ja tämä sitten näkyy reikänä siinä vaiheessa, kun kantalapun reunasta poimitaan silmukat. Yksivärisiä sukkia neuloessa se ei tuota mitään näkyvää virhettä, mutta kirjoneulesukkia tehdessä tilanne on toinen. Onneksi se nyt on vain pieni kauneusvirhe eikä osu kyllä silmiin ellei ihan jää tuijottelemaan kantalapun reunoja. Rehellisyyden nimissä on kyllä tunnustettava toisenkin kauneusvirheen olemassolo. Tajusin vasta katsoessani valmiita sukkia, että olin neulonut toisen sukan kantalapun reunasta poimitut silmukat kiertäen ja toisessa sukassa en. Mikä lie ajatuskatkos ollut. Parempi siis katsella jotain muuta kuin omia kantapäitä ;D

Maija-lanka oli ihan mukava kokeilu tässä neuletyössä, mutta jatkossa en tule ainakaan neulomaan kirjoneulesukkasia tästä langasta. Ainakin ohjeen vaatimalla neuletiheydellä (tai vähän sitä tiukemmalla) pinnasta tuli ehkä aavistuksen liian tönkköä. Muutoinkaan Maija ei ehkä ole ihan ihanteellisin lanka kirjoneuleeseen – ainakaan omalla kohdallani. Tällä langalla neulotuissa kirjoneulesukissa on se ongelma, että lopputulos on ehkä hiukan liian paksu. Sisätiloissahan sillä nyt ei ole merkitystä, mutta ulos mennessä sitäkin enemmän. Nämä sukat ovat nimittäin turhan paksut melkeinpä kaikkiin talvikenkiini. Harmi.

*****

Nämä sukat olisivat kyllä totisesti ansainneet vähän paremmat kuvat blogissani ja muutoinkin innostuneemman kirjoituksen. Väsymys vain puskee päälle niin voimakkaasti, että ei kauheasti revitä riemua mistään. Kuvien suhteen olin aika laiska, enkä jaksanut kauheasti venkslata säätöjen yms. kanssa tai odottaa, että saisin jonkun toisen kuvaamaan. Lopputuloskin on sitten vain vähän sinnepäin.

JK. Tajusin tehtyäni nämä sukat valmiiksi, että neulon ilmeisestikin kirjoneuletta löysemmin kuin neuloisin yksiväristä neuletta samasta langasta. Asian pitäisi ymmärtääkseni olla juuri toisinpäin, mutta parempi kai se on, että en ihan joka neuletyössä neulo turhan tiukkaa.

Read Full Post »

Little child's sock2
Ohje: Little child’s sock, Nancy Bush: Knitting vintage socks
Lanka: Suomenlampaan villasta kehrätty lanka reilun parinkymmenen vuoden takaa
Puikot: 2,5 mm
Muuta: Varsiin on neulottu yksi kavennus enemmän kuin ohjeessa ja kerrosmääräkin on ohjeessa kerrottua suurempi

Olipa kerran kauan sitten lauma suomenlampaita, joiden villoista kehrättiin lankaa omiksi ja muiden tarpeiksi. Niistä lankavyyhdeistä osa päätyi äidilleni. Muutamia näistä yli parikymmentä vuotta sitten hankituista lankavyyhdeistä säilyi nykypäivään asti. Jäljelle jääneestä langasta äitini toivoi itselleen sukkia, mutta koska neulominen ei häneltä enää luonnistunut neulomisesta aiheutuvien kipujen takia, tarttui tytär puikkoihin.

Little child's sock

Allekirjoittaneen järki jäätyi pieneksi hetkeksi sopivaa sukkaohjetta ja puikkokokoa valitessa, mutta se oli ikävä kyllä ihan riittävän pitkä hetki aiheuttaakseen matkan varrella joukon harmaita hiuksia, kipeät sormet ja kolottavat kädet. Ainoastaan hiukan huonommilla eväillä varustettu neuloja valikoi neulonta-aseikseen 2,5 mm:n puikot jämäkän ja kovalta tuntuvan langan kaveriksi, jos hänen neulekäsialansa on tiukahko – oli sitten lanka ohutta tai ei. Onneksi kyseessä olevalla heikkolahjaisella neulojalla oli kuitenkin sen verran järkeä päässä, että puikkokotelosta kaivettiin esille metallipuikot puisten sijaan. Säästyttiin ainakin puutikkujen silmistä kaivelulta.

Little child's sock3

Hammasta purren neuloja teki sukat loppuun asti, vaikka joutuikin siirtämään keskeneräiset sukat aika pitkäksi aikaa neulekopan pohjalle pahasti kipeytyneiden hartioiden ja niskan takia. Sukkien valmistuttua neulojan hiukset nousivat hetkellisesti pystyyn ja pettymyksen tunne hyydytti kuin kaivokylmä vesi koko kehon. Villasukat tuntuivat aivan liian peltimäisen tuntuisilta ja kaikki vaivannäkö tuntui menneen hukkaan. Sukat kuitenkin näyttivät niin näteiltä ja olivat sopivan kokoisetkin, joten niiden purkaminen hylättiin vaihtoehtona välittömästi. Hetken pähkäilyn jälkeen sukat päätyivät likoamaan viileään veteen ja saivat kaupanpäälisiksi vielä silitysrautakäsittelyn. Kuivuttuaan peltisukat olivat kuin olivatkin muuttuneet sopivan pehmeiksi ja täysin käyttökelpoisiksi. Tuloksena tyytyväinen neuloja ja onnellinen neulojan äiti.

******

helmikuu -09

Olen ollut viikon nettipimennossa nauttien kirpakoista pakkaspäivistä ja auringonpaisteesta kaukana kaupungin hälystä ja loputtomasta kiireestä. Neuletyöt eivät ottaneet osaa irtiottooni. Puikkojen heiluttelun sijaan syvennyin iltaisin kirjojen maailmaan, joka oli erittäin tervetullutta vaihtelua. Suurin neulehulluus on ilmeisesti rauhoittumaan päin.

Read Full Post »

södera2
Ohje: Södera-sukat Sisäinen villapaita -blogista
Lanka: Garnstudio Fabel (maitokahvin värinen lanka, vaikka kuvien perusteella voisi muuta kuvitellakin ;D )
Puikot: 2 mm
Muuta: Silmukat on päätelty käyttämällä Sewn cast-off -menetelmää

Keskeneräisten sukkien armeija alkaa olla kohta haipuva muisto mielessäni. Päätellessäni eilen Södera-sukkiani, tajusin vain yhden sukkaparin olevan enää keskeneräisten töiden joukossa. Olen melkeinpä ylpeä itsestäni, kun vihdoin ja viimein sain nämäkin sukat puikoilta. Vaikkakin näiden sukkien malli on erittäin kaunis ja ohje hyvin kirjoitettu (kiitokset Vilmalle), neulominen tökki aika pahasti. Tökkimisen syy oli lähinnä värivalinnassani. Kauniit sukat, mutta niin ärsyttävän tylsä väri. Vähemmästäkin tulee mummukalsarifiilis. Sukat taitavat päätyä väripataan, koska niiden nykyisessä värissä ne eivät ainakaan tule kovin useasti viihtymään jaloissani.

södera socks

Alunperin ajattelin, että en laita kuminauhoja sukkien yläreunaan, mutta ottaessani valokuvia huomasin, että kuminauhat taitavat olla ihan tarpeen. Sukkia piti kiskaista ylöspäin useampaan otteeseen. Olen neulonut sukat ehkä turhankin tiukalla neuletiheydellä ja arvelin sen riittävän. Niin ei kuitenkaan ole. Sukat tuntuvat lörpsähtävän jalassa pitämisen myötä sen verran, että niiden ylhäällä pysymisestä ei ole takeita. Olisin voinut ihan hyvin neuloa vähän isommilla puikoilla, koska joudun kuminauhat kuitenkin lisäämään. Luikkupohkeideni takia oli ehkä kuitenkin parempi, että neuloin ohjeessa annettua neuletiheyttä tiukemmalla.

södera3

Kokeilin ensimmäistä kertaa Garnstudion Fabel-lankaa ja olen kyllä iloisesti yllättynyt siitä. Lanka on pehmeän tuntuinen ja mukava neulottava. 2 mm:n puikoilla en ehkä toista kertaa kuitenkaan tuo lankaa neuloisi, alkoi olla turhan peltimäistä pintaa sileässä neuleessa. Vyötteessä neuletiheydeksi 2,5 mm:n puikoilla on annettu 24 silmukkaa kymmenelle sentille, mikä heittää ainakin minun neulekäsialallani tosi reippaasti. Joutuisin kaivamaan huomattavasti suuremmat puikot esille, että saisin aikaiseksi vyötteen antaman neuletiheyden. Silmämääräisestikin katsottuna Fabel näyttää suunnilleen saman paksuiselta kuin ohuet sukkalangat, joten en ihan heti kyllä alkaisi neulomaan vyötteen suositusneuletiheydellä sukkia.

Hieman ristiriitaisesti on todettava, että melkein harmittaa, kun pidin Fabel-langasta. Kyseistä lankaa kun ei löydy kuin kolmea erilaista vaihtoehtoa yksivärisenä ja niistä väreistä mikään ei oikein säväytä. Kaikenkirjavia sekamelskahöttöjä olisi kyllä tarjolla mielin määrin, mutta ne kun eivät innosta minua sitten alkuunkaan. On se niin väärin.

Nämä sukat päätyvät myös osaksi tätä:

EDIT. Syksyisen ankea pimeys saa nämä sukat kyllä näyttämään kuvissa todellisuutta ankeammilta. Auringonpaiste ja valo olisi pelastanut edes vähäsen, mutta niiden perään voi enää nykyisin vain haikailla…ainakin tässä asunnossa.

Read Full Post »

grape
Ohje: Blueberry waffle socks by Sandy Turner (Ravelry linkki)
Lanka: Kool-Aidilla (grape raisin) värjätty Novita Nalle
Puikot: 3 mm

Ihka ensimmäinen värjäyskokeilu on saatu täysin päätökseen. Itsevärjäämästäni langasta neulotut sukat nimittäin valmistuivat. Oikeastaan sukat valmistuivat jo monta päivää sitten. Taistelin vain aika pitkään kamerani kanssa ennen kuin sain sukista sellaiset kuvat, että väri olisi edes vähäsen sinnepäin. Kamera ei ilmeisemmin tykkää uusien sukkieni väristä, koska se yritti väkisin muuttaa ne joko voimakkaasti ruskea- tai sinisävyisiksi. Hmph.

grape1

Neulepinnasta tuli yllättävän nätin näköinen. On kivan eläväinen pinta, mutta ei kuitenkaan liian rauhaton tai lätäkkömäinen. Parantamisen varaa toki olisi – koskapa ei. Olen kuitenkin lapsellisen innoissani ja ylpeä siitä kuinka hyvin ensimmäinen langanvärjäys onnistui. Taisi olla mukana aika paljon hyvää onnea ja aloittelijan tuuria. Toista kokeilukertaa ei näillä näkymin ole kuitenkaan tiedossa. Se kun taitaisi olla vain komea mahalasku (Ai, minäkö pessimisti?).

Langan värityksen lisäksi olen tyytyväinen sukkaohjevalintaani. Mukavan helppo ohje, mutta ei kuitenkaan liian tylsä tai yksitoikkoinen. Oli yllättävän mukava neuloa välillä vähän paksummalla sukkalangalla ja paksummilla puikoilla. Edellä mainituista syistä sukatkin sitten valmistuivat melko nopsasti. Täytyy kyllä sanoa, että oli melkoinen nautinto neuloa välillä muillakin sukkapuikoilla kuin niillä hammastikuilla (ei, ne 7 mm:n pyöröt eivät ole nousseet suosikkipuikkolistallani yhtään ylemmäs), joilla olen viimeaikoina neulonut sukkia. Hermolepoa. Ei sillä, edelleenkin fanitan ohuita sukkalankoja ja niiden kaverina ohuita puikkoja. Mihis sitä koira karvoistaan…

Nämä sukat ovat osa:

Ilmat alkoivat kylmetä alkuviikosta ihan tosissaan (ensimmäinen räntäsadekin tuli tälle syksylle koettua), joten talvisemmat neuleet tulivat ajankohtaisiksi. Näin alkuun tuli tyhjennettyä jämälankavarastoa lapasten muodossa, mutta jatkoa seuraa.

PeekABoo
Ohje: Peekaboo (linkki Ravelry:n)
Lanka: Marks & Kattens Natura (juu, sitä samaista mistä neuloin keväällä Tubey:n)
Puikot: 4 mm
Muuta: Säädin ohjetta, jotta sain omaan käteeni sopivan kokoiset lapaset aikaiseksi

Kyseessä on muutoin ihan tavalliset lapaset, mutta kämmenpuolella on aukot, joista saa sormet näppärästi ulos ilman, että tarvitsisi ottaa koko lapasta kädestä pois. Ihan kätevältä nuo vaikuttavat ja näyttävät varmasti arvonsa, kun yritän talvipakkasilla kaivella avaimia (tai muuta tavaraa) laukusta. En usko käyttäväni niitä kuitenkaan ilman sormikkaita. Näillä korkeuksilla eivät taida olla kovinkaan käytännölliset ilman alle puettavia sormikkaita ja kovimmilla pakkasilla taitavat jäädä suosiolla hyllyyn. Kaikessa kätevyydessään kämmenpuolella oleva aukko on myös tehokas käsien kylmettäjä.

PeekABoo-lapaset

Mamboista on kolmas kerä menossa…
Punaset palmikot
…ja kättä särkee. Mieleeni palasi taas yksi syy lisää listaani: ”Miksi paksun langan neulominen paksuilla puikoilla ei ole minun juttuni”. Jatkoa seuraa…joskus (sekä huonoihin kuviin, tylsiin jorinoihini ja keskeneräisten töiden etenemiseen/valmistumiseen).

Mukavaa tulevaa viikkoa!

Read Full Post »

« Newer Posts - Older Posts »