Ohje/malli: Super cupcake (maksullinen ohje)
Lanka: Cascade 220 heathers
Puikot: 5 mm
Ravelryssa myssy sekä kauluri
Hieman harhaanjohtava tuo edellinen postaukseni, kun siitä sai sellaisen käsityksen, että olen neulonut itselleni pöllösetin. Ei kuitenkaan. Mie oon ihan tarpeeksi pöllerö ilman pöllöpipoa ja -kauluriakin. Sitähän säikähtäis jo peiliin katsoessa, kun ois sekä pöllöjä että yksi huuhkaja silmien eessä. Kaikkea sitä.
Historiallista tämä kuitenkin on. Niin myssyn, kaulurin kuin lapastenkin neulomiseen on käytetty petroolin väristä Cascade 220 heathers -lankaa. Siinä kuulkaa silmä lepää ja toivottavasti pitkään, koska moiseen urotekoon en taida ihan heti (tässä elämässä) taipua. Miten se voikin olla niin vaikeaa. Tuntuu jotenkin tylsältä tehdä samasta langasta ja samassa värissä niin monta eri neuletta. Ei oo mun juttu.
Edellä mainitun seikan lisäksi hämmennnystä aiheuttaa pienessä pääkopassani sekin, että ostin Super cupcake -ohjeen sen ihmeemmin miettimättä asiaa. Myssykin oli puikoilla heti, kun langat olivat ystävällisesti ilmaantuneet kotiini (kyllä, ne vain ilmestyivät, eikä mulla ole mitään tekemistä asian kanssa). Kaiken hyvän päälle myssy ja kauluri valmistuivat tosi nopeasti. En oikein ymmärrä.
Voisi sanoa, että kilpikonnat ehtivät kiertää maapallon ympäri pari kolme kertaa ennen kuin minä olen ehtinyt saada noinkin monimutkaiset asiat päätettyä neulejutuissa. Valitsinhan ohjeen ihan noin vain ja sitten ne petroolin väriset langatkin olivat yhtäkkiä kotonani. Nii-in, petroolia. Menee valehteluksi, jos väitän ennen viime vuotta ikinä edes harkinneeni sitä väriä itselleni. Nyt en pysty paljon muuta ajattelemaankaan…tai onhan vielä se turkoosikin, mutta ei mennä siihen nyt.
Itse ohjeesta tai langasta mulla ei ole sen kummemmin sanottavaa. Kiva malli ja hyvä ohje. Mallineuleen nimeä en tiedä suomeksi, mutta enkuksi se on shaker rib. Yksinkertaisuudessaan varsin kivaa pintaa muodostava ja ilmeisen koukuttava neuloa. Itse ohjehan on ihan perussettiä, mutta allekirjoittanut jättää mieluusti neulomisen suhteen ajattelun toisille ja lukee valmista ohjetta. Se on vain niin helppoa…ainaki toisinaan.
Ohje/malli: Valkoinen amppeli, Kauneimmat käsityöt virkkaa kotiin 2 -lehti vuodelta 1987
Lanka: Kalalanka
Koukku: 1,75 mm (?)
Tähän sekametelisoppaan voi kaiketi vielä lisätä tämän kukka-amppelin kuvatuksenkin. Ostin nimittäin kesällä nukkumatin. Kukan, en sitä heppua, joka on ilmeisesti unohtanut mun osoitteen, koska unihiekat on taas heittämättä. Koska aiempaa kokemusta ei kyseisestä viherkasvista ollut, tajusin yllätyksekseni sen leviävän hyvin hanakasti leveyssuunnassa, joka taasen aiheutti tilankäytöllisesti ongelmia. Virkkasin sitten amppelin. Löysin tarpeeksi yksinkertaiselta vaikuttavan ohjeen ja käytin sitä pohjana koukkua heilutellessani. Tommonen kauhistushan tuo on, mutta on hoitanut tehtävänsä, kun en ole parempaakaan (lue: nätimpää) mistään löytänyt.
Normaalia sekavampi mökellys (ja entistä heikkolaatuisempi huumori) johtuu tosiaan sen unihiekkaa heittävän kaverin olemattomista vierailuista. On ollut heikonpuoleiset unet viime aikoina ja tänäyönä ei taida tulla muutosta asiaan. Kuvien heikkoutta taas ei voi puolustella yhtään millään, mutta uskokaa pois, nuo on parhaimmat niistä 50:stä vai olikohan se lukumäärä peräti 70. Näissä sentäs näkyy se, jota oli tarkoituskin kuvata. Aika monessa oli kuvattu enempi seinää kuin myssyä ja kauluria. Joissakin jopa lattiaa. Osa kuvista oli myös hämmentävän tummia tai sitten vain täysin epätarkkoja. Voisi siis olla huonompiakin kuvia. Paljon huonompia. Nurisijat voivat vapaasti vaihtaa sivua tai klikata yläreunassa olevaa rastia.
Jatkossakin mennään mennävuotisilla. Tälle vuodelle ei näytä valmistuvan kuin hyvällä tuurilla yksi lapaspari. Hyvä siis, että viimevuotisissakin riittää. Sais vaan ne kuvamuotoon. Siinäpä näkyy riittävän haastetta. Oletan, että teille ei riitä epäselvät kuvat lattioista tai seinistä tahi muuten käsittämättömät otokset.
Menenpä ettimään Nukkumattia tai vaihtoehtoisesti häpeämään kaappiin.
Hih, pakko oli vähän naureskella kun luin juttujasi :) Kyllähän se unenpuute monenlaista aiheuttaa, näköjään myös hauskaa tekstiä. Niin, ja kiva tuo neulesetti!
Tuo on kirjoitettu sellaisessa väsymystilassa, jota kutsun hilpeäksi humalaksi. Omat jututkin nauratti, joka on aika huolestuttavaa. Sen jälkeen tulee apatia ja kiukkuisuus ja sitten vain tylsämielisyys…Nyt ollaan siinä tylsämielisyys kohdassa ja se tietysti tuo omat haasteensa normaali arkipäivään.
Petrooli on juuri parhaita värejä! Itse löysin sen kuoron kautta, kun oli ”pakko” aloittaa turkoosin/petroolin väristä yksityiskohtaa mustan mekon kanssa. Nyt ei loppua näy ja silloin en edes osannut kuvitella kyseistä väriä päälläni :D Ihana setti siis. Ostin juuri eilen Cascadea, mutta tuo väri oli harmillisesti loppu. Ja nukkumatti on hieno kasvi ja se unihiekkaa lähettävä voisi myös piipahtaa siellä.
Siellä siis hengenheimolainen :) Mie en oo koskaan suuremmin välittänyt sinisävyistä. Harmaansiniset on ollut ok itsellä, enkä mie nyt oo inhonnu sinisävyjä kuitenkaan. Ei vaan mun värejä. Nyt sitten en osaa petroolia ja turkoosia pidemmälle edes ajatella. Melkoinen takinkääntö, kun keväällä näin vain punasävyjä :D
Hienon setin olet pyöräyttänyt. Petrooli on kyllä kaunis väri. Välillä mietin sopiiko se itselleni, mutta aina siihen kiinnitän huomioni.
Niin mieki mietin ennen :D Nyt en enää jaksa pähkäillä sillä seikalla. Pieninä yksityiskohtina tuntuu olevan ihan kiva, mutta suurina pintoina taitais tehdä musta liian aneemisen näköisen.
:) Kaunis on pipo ja kauluri! Ihana väri, maistuis mullekin! Sulla sentään tulee hauskaa tekstiä univajeessa, mulla ei tuu ku kirjoitusvirheitä ja epämääräistä selitystä…
Riippuu kuule väsymystilasta. Joskus nauran kaikelle ja kaikille. Yleensä olen sitten apaattinen seinien tuijottelija, josta ei irtoa mitään älyllistä.
Kiva setti, ja jos minulta kysytään, niin ihan parhaan värin olet valinnut! Toivottavasti Nukkumatti pian löytyy, unettomuus on kurjaa.
Jotenki ei yllättynyt :D Sen verran ahkerasti seuraan blogiasi, että ei ole sun mieliväri jäänyt huomaamatta.
Mulla tuo unettomuus tulee ja menee. Osaksi olen jo tottunut ja osaksi en. Pidemmän päälle alkaa rasittamaan päätä ihan liikaa, mutta tiedän sen jonkun ajan päästä taas helpottavan. Kevät on yleensä se pahin, kun valoisuus lisääntyy. Toiset on iloisia ja mie oon se, joka stressaantuu ja ahistuu, kun uni katoaa :(
Ihanan värinen setti! Mulla unenpuute on vissiin jo niin kroonista etten vois ees kuvitella unta odotellessa kirjoittavani mitään blogiin… Tää sun tekstihän oli vain hauskaa luettavaa :)
Mulla unettomuus on osa itseä, joten tavallaan osaan jo ottaa hyödyn irti. Jos nyt päässä viiraamisen voi hyödyksi sanoa :D Pidemmän päälle muutun pelkästään ahdistuneeksi ja tylsämieliseksi, mutta siihen tarvitaan jo pidempi unettomuusputki. Niitäkin on kevään tullessa varmasti tiedossa. En nimittäin reagoi valoisuuteen lainkaan suopeasti…
Krooninen väsymys lasten takia on ehkä hieman eri juttu ja yleensä niin pitkäaikainen, että ei varmasti irtoa kovin ihmeitä. Ehkä sen kokeekin eri tavalla kuin unettomuuden, joka on ollut osa elämää vaihtelevalla menestyksellä lapsesta asti.
Petrooli on kyllä jännä väri, se vetää vastutamattomasti puoleensa ja sen rinnalla tietyt värit saavat aivan uuden luonteen.
Unettomuus on syvältä, auttaisiko joku tylsääkin tylsempi kirja?
Petrooli on tosiaan mielenkiintoinen väri. Se saa tietyt värit oikein hehkumaan tai vaihtoehtoisesti se itse kirkastuu ja saa voimaa toisesta väristä. Hieno väri. Harmi vain, että suurina pintoina se ei ainakaan ole mun väri. Piristysjuttuina se käy vaatetuksessani.
Itseni tuntien tylsän kirjan lukeminen jäis kesken ja huomaisin jonku ajan päästä vain tuijottelevani seiniä ja miettiväni kaikennäköistä. Äh, tämä tulee ja menee. Olen jo oppinut melkein sen tavoille. Aina ollut harminani.
Voi sua <3 Mut hieno setti se on :D
Kiitos :) Juu, voi minua ja mun juttuja :D
Petrooli on jännä väri, en tykkää sinisen sävyistä, paitsi petroolista :) Tosin en itse osaa sitäkään juuri käyttää.. Hienot talviasusteet kyllä kokonaisuudessaan. Tsemppiä unihiekan metsästykseen!
Kiitos :) Tykkään itsekin kovasti. Petrooli menee mullakin sillä rajalla ihan vain sen takia, että tiedostan sinisävyjen olevan mulle hiukan huonoja. Tekevät kasvoni kalpeaksi ja elottomaksi. Tuollainen murrettu sävy menee kuitenkin pieninä juttuina. Neulepuserollinen taitaisi olla ihan liikaa, mutta ehkä neuletakillinen menisi, kun kaverina olisi esim. musta paita. Hmm…
Ihana setti! Oikein hauskan mallinen myssy, ja hauska sillä on nimikin. Petrooli sopii mielestäni sulle oikein hyvin.
Edellisen postauksen pöllölapaset on menneet multa ihan ohi, mutta ihanat nbekin.
Juu, nimi on ihan parasta. Kuvaa mallia hyvin ja on hauska :-D
Kaunis setti ja ihanahan se petrooli on värinä :) Toivottavasti nukkumatti löysi sinnekin :)
Kiitos. Nukkumatti on tainnu unohtaa mut väliaikasesti, mutta eiköhän se taas muista mutki…
Elähän nyt. Hyviä, tunnelmallisia kuviahan nuo ovat. Ei kait tässä hämäryydessä kirkkaita kuvia voi vaatiakkaan, tai no salamalla tieten, mutta niistä puuttuu sitten se tunnelma.
Onpa kaunista neulepintaa myssyssä ja kaulurissa ja väri näyttää ylen mehevältä. Sopii sinulle.
Tuo nukkumatti on muuten kiitollinen kasvi. Täälläkin se kasvaa ja kukoistaa vaikken olekkaan mikään viherpeukalo :)
Unihiekkaa toivon sinulle.
Onnenkantamoinen tais olla. Ne muut kuvat ku on ihan eri maata :-D Eikä ole mitään ylikriittisyyttä, vaan raaka tosiasia. Hyvä kuiten, että edes jotain.
Aika jännä tuo nukkumatti. Jostain olin lukevinani, että ei olis mikään helpoin kasvi. Mulla se alko kuites rehottaan heti, kun kannoin sen ovesta sisään ja miehän en oo mikään viherpeukalo.
Tosi kiva ja rento petroolinvärinen setti ja siihen päälle edellisen postauksen petroolit pöllölapaset, niin jopas!
Taitaa muuten olla samaa petroolia, josta minä olen kutonut jo neulepaidan ja neuletakin ja vieläkin sitä riittää. Oli vaan pakko ottaa tauko sen langan kanssa, kun maailmassa vissiin on muitakin värejä. Vielä minä siihen kuitenkin palaan. :)
Unihiekkaa ja lempeitä unia täältäkin!
Ällös nyt ole armoton isselles;) amppeli samoin kuin mattinen ovat kauniita, juuri passeleita.
Kuhan revittelin itseäni huvittaakseni ja samalla vissiin paria blogin seuraajaa. Pelkkää ketjusilmukkaa ja pylvästähän tuo on ja vielä yksinkertaisimmalla tyylillä. Ei varsinainen käsityön riemuvoitto :-D
Niin ja pidinhän minä myös ihan mahdottomasti myös neuleista, niin herkullisen syvän värisiä:)
Kauniin värinen setti tosiaan!
Unettomuus on syvältä, mie vannon Tenoxin nimeen. Se on onneksi auttanut silloin, kun on useampi kehno yö takana. Sitten taas jaksaa.
Mulla tahtoo mennä olo ihan pökkelöksi, jos käytän lääkkeitä apukeinona. Viimesessä hädässä mun kohdalla. Joskus nuorempana käytin nukahtamislääkkeitä vähän aikaa ku tilanne meni tosi pahaksi. Sain nukuttua, mutta näin painajaisia ja olin kokoajan väsynyt. Nykysin kestän unettomuusjaksoni, koska tiedän niiden menevän yleensä aika nopeasti ohi.
Mainio setti, petrooli sopii siulle :)
Kaunis setti, ihanan värinen!
Ihana postaus! :D Ja upea tuo setti, yksinkertaisen tyylikäs. Petroolinsininen on aina ollut yksi mun lempivärejä, joten mullekin kelpais tällainen setti!
Kaunis setti ja herkullinen väri siinä. Itse neuloin samasta langasta taannoin kaulurin ja onnistuin valitsemaan jotenkin niin väärät värit, että on jäänyt melkein käyttämättä koko kauluri – harmillista, koska langassa sinänsä ei ole mitään vikaa. Ja nätti myös tuo amppeli! Itselläni olis suunnitelmissa (jälleen kerran) virkata verhokapat uuteen asuntooni, mutta jäänee haaveeksi…