Ohje/malli: Henslowe (maksullinen ohje Ravelryssä)
Lanka: Joku Hjertegarnin ohut puuvillalanka (vyötteet teillä tietymättömillä)
Puikot: 3,5 mm
Ravelryssä
Ihastuin Henslowe-huiviin heti ensisilmäyksellä. Ei liian krumeluuri monen kirjava pitsiluomus, vaan sopivasti koristeellinen ja tyylikäs. Sellainen malli, josta tulisi sopiva asuste arkikäyttöön. Langaksi valikoitui ohut puuvillalanka monen mutkan kautta. Ylellisempi ja hentoisempi lanka oli mielessä, mutta aina sitä ei päädy sinne minne on aikomus. Ainakin tämä maatiaisversio on käypänen siihen arkikäyttöön, mihin oli tarkoituskin. Joskus myöhemmin sitten sirompaa viritelmää puikoille. Se myöhemmin voi olla aika paljon myöhemmin. Sen verran kovasti tykästyin huiviini.
Vadelmanpunainen on aikas uusi väri mulle. En ole sitä suuremmin käyttänyt, mutta tämän nykyisen punavoittoisen kauden myötä on vadelmanpunainenkin alkanut houkutella vastustamattomasti. Kuvien perusteella taitaa tulla ihan joku muu väri mieleen. Ainainen tuuli, vesisade ja kamerani kyvyttömyys toistaa sävyä oikein sai aikaan sen, että monien huonojen yritysten jälkeen en edes viitsinyt enää taistella enempää. Kuvankäsittelyllä saisi varmasti ihmeitä aikaan, mutta into ei oikein riitä pientä säätöä suurempiin yritelmiin. Antaa olla. On sitä suurempiakin murheita maailmassa. Yhdet kuvat sinne tai tänne.
Tämä mallia voin muuten lämpimästi suositella sellaiselle, joka haluaa tehdä huivin hiukan eri tavalla. Neulominenkin tuntui käyvän nopeammin, kun pääsi erilleen totutuista kaavoistaan. Huivia tehdessä huomasin myös sen, että sitä voi kohtuu helposti suurentaakin, joten jossakin vaiheessa uskaltaudun kokeilemaan varmasti samaa malli jollakin pitsilangalla. Sitten joskus kun jos vaikka…hmmm.
Henslowea pingottaessa törmäsin taas samaan ongelmaan kuin niin monen muunkin huivin kohdalla. Suoraksi tarkoitettu reuna aaltoilee. Ei kuitenkaan kovin pahasti (paitsi huivin kärjistä), koska sain vedettyä reunoja suoriksi pingotuksen jälkeen. Jos jollakulla on hyviä vinkkejä, otan niitä mielellään vastaan. Nuppineuloilla tuo ei ainakaan luonnistu pelkästään. Pitäis olla joku ohuen ohut vaijeri tai vastaava, mutta en ole sellaisiin törmännyt. En haluaisi ostaa niitä kalliita pingottamiseen tarkoitettuja juttuja, kun ei niille kuitenkaan ole kauheasti tarvetta. Turhanpäiväisyyksiä kertyy nurkkiin muutenkin.
Ohje/malli: Oma versio perussukasta lyhennetyin kerroksin tehdyn kantapään ja kiilalisäysten/-kavennusten kera
Lanka: Novita Nalle ja Gjestal Maija
Puikot: 3 mm
Muuta: Koko 46/47
Ravelryssä
Välillä on neulottava ihan tavanomaisia harmaita sukkia, jottei todellisuus ja arjen harmaus pääsisi unohtumaan. Väri-ilottelujen jälkeen on oikeastaan helpottavaa palata välillä neutraalimpiin värisävyihin. Aivan kuin palaisi juurilleen. Helpottavaa ei välttämättä ole tekaista jalanlämmittimiä 46/47 koon jalkoihin, mutta aika kivuttomasti se jo nykyään menee. Raidat ja kuviot tietysti auttavat asiaa. Yksivärisiä en taida edes kokeilla tehdä. Taitais unohtua ne tekeleet neulekopan pohjalle. Seuraavat teen kuitenkin aikaisintaan jouluksi. Joku raja sentäs.
Jossakin vaiheessa melkeinpä inhosin lyhennetyin kerroksin tehtyä kantapäätä. Nykyisin neulon sen jo ilman sen kummempaa purnausta. Näiden sukkien saajan jalkaan käy selkeästi tämmöinen kantapää parhaiten, joten miksipäs sitä muunlaista tekisikään. Edelleenkin lisään silmukoita ennen kantapään aloitusta ja kavennan ne sitten pois kantapään jälkeen. Muutoin sukka jää liian tiukaksi jalkapöydän päältä.
Ihanan värinen huivi. Mä olen pingottanut joskus pujottamalla ohutta lankaa huivin reunaan, toimii ainakin suorakulmaisten huivien kanssa. Harmaat raitasukat, ihan parhaita!
Kiitos :) Mun pitäis kokeilla tuota lankavinkkiä. Jotenkin se itse pingotus on jo niin vaivalloista, kun yritän tehdä mahdollisimman täydellistä jälkeä, että ylimääräiset jutut tuntuvat liian vaivalloisilta. Ehkä seuraavan huivin kanssa kokeilen kuitenkin.
Olen kuullut esim. Motonetistä saatavan pingotukseen oikein oivallisesti sopivaa päällystettyä vaijeria. Leikkauspäät vaativat tietysti jonkinlaisen viimeistelyn, mutta tavara on halpaa ja vaijereita on useampaa paksuuttakin. Saa myös valmiiksi leikkuuttaa itselleen sopivimpiin mittoihin, metritavaraa siis. Itse en ole vielä saanut aikaiseksi ratsata Motonetiä, joten tämä tieto tulee jakoonpelkkien kuulopuheiden perusteella
Kiitos vinkistä. Pitääpä käydä katselemassa joskus Motonetistä. Hankaluus on siinä, että se tosiaan pitäisi olla ohutta, koska muutoin menee liian vaikeaksi.
Tykkään punaisesta kaikissa sävyissä, joten minusta huivisi on aivan ihanan värinen! Ja malli on todella kaunis. Harmi kun en osaa käyttää huivia muuta kuin takin kanssa ulkokäytössä, muuten tuo olis just kiva, vaikkapa pellavalangastakin kudottuna.
Kiitän. Mie tein tämän takin kanssa pidettäväksi. Tosin valmistui vasta tässä kuussa, joten kauheasti sille ei ole tullut käyttöä vielä. Jossain vaiheessa ajattelin tehdä juhlavamman version, jota voisi käyttää juhlakäytössä vaikka mekon kanssa.
Oi kuinka kaunis huivi! Mullakin on ollut ongelmia pingotuksen kanssa, kun nuppineulat eivät vain riitä. Tilasin Villavyyhdista pingotus setin, mutta en ole vielä ehinyt testaamaan. :)
Kiitos. Mie ostin aikanaan paljon nuppineuloja, mutta siltikään aina ei meinaa riittää. Harmi kun en ole nähnyt enää sellaisia iso nuppisia neuloja, joita joskus ostin Tiimarista. Pienipäiset tahtoo livahtaa helposti väärälle puolen huivia :D
Kaunis huivi! Olen ihaillut tuota mallia ja joku päivä sen neulonkin, kun löydän sopivan langan.
Kiitän. Kannattaa ehdottomasti tehdä. Sopivia lankojahan on maailma pullollaan ;D Joku vähän prameampi sukkalanka olisi tähän malliin varmasti tosi kiva.
Tein viime kesänä puuvillahuivin ja käytin sitä koko kesän. Viileä ja sopiva. Vai olikohan se bambua?? Joka tapauksessa, kun Suomessa on aina hyvä kesällä olla joku rätti paarmojen huitomista varten, niin tuollainen on hyvä pitää mukana. Hmm? Tuo nyt ei ihan kuulostanut siltä mitä piti… Siis hieno huivi, ei kesällä villaa jaksa kaulan ympärillä pitää, paarmat häiritsee, joku ase ja suoja on oltava. Puuvillahuivi siis. Yritä nyt ottaa tämä kohteliaisuutena, mulla on kuumetta… :D
Voi sun kanssas :D Paarmasuojus siis. Pitääpä heinäkuussa testata siihenkin tarkoitukseen. Ehkä se tosiaan toimis hyvin ruoskana, kun heiluttelis rivakammassa tahdissa…hmmm.
Kauniita :)
Kiitän :)
Tämä on kyllä kaunis malli, itse katselin sitä vaihtoehtona huiviin, jonka neulon kesäjuhliin, mutta taidan valita tällä kertaa maksuttoman ohjeen. Neulomasi huivi on kaunis!
Kiitos. Kauniita huivimalleja, varsinkin näihin pienempiin huiveihin, on tarjolla ihan liikaakin. Valinnan vaikeus voi iskeä :)
Ihanan raikas huivi! Tuo vaijerin käyttö pigotukseen onki miulle ihan uusi juttu.
Kiitän. Mie olen siitä kuullut, mutta en ole oikein löytänyt sopivan ohutta ja tarkoitukseen käypää vaijeria. Pitää kuitenkin kestää kastumista jne.
Tyylikäs huivi! Minäkin pidän tuollaisista vähäeleisistä, ei liian krumeluureista malleista. Ja raitasukat näyttävät mainioilta. Tuollaiset tiimalasikantapäiset pysyvät muuten hyvin jalassa varsinkin jos käyttää kumppareita.
Täälläkin on punainen kausi meneillään :)
Kiittää hän. Punaista pitäs saada puikoille aina vaan. Saa nähä koska rauhoittuu tämä meno vai ehdinkö hukkua punasävyisiin neuleisiin ennen sitä. En tiedä onko tämä sitten sekoamisen merkki, mutta yhtenä iltana tuli sitten kauhea hinku petroolin neuletakin perään. Sinisävyistä mulle? Oi voi, maailman kirjat on sekasin. Ei nuo sinisävyt oikein passaa mulle..tai no onhan siinä petroolissa ripaus vihreeäkin…
Hurmaava huivi. Aika herkulliselle näytti tuo vadelmanpunainen näiden kuvien välityksellä. Paloautonpunaista en siedä, tämä oli hauska sävy.
Vadelmanpunainen on nami sävy. Paloautonpunaisesta en miekään kauheasti tykkää, vaikka punasävyisestä kaudesta puhunkin. On turhan räikeä väri mulle. Tummanpunaisen sävyt ja siniseen aavistuksen tai enemmänkin taittuvat sävyt kolahtaa taas sitten ihan kympillä…ja nykyään myös vaaleanpunainen (siitä ei saa kerto kellekään).
Kauniin värinen huivi ja kivan näkönen malli.
Ite opettelen huivien pitämistä vasta… oon pitäny revontulihuivia jonku rapiat pari vuotta ja nyt vasta alan ”innostua” siittä. Laitoin KYHhäily-listalleni baktuksen, jos sitä pitää enemmän kun tuota rouheaa vironvillahuivia, niin ehkä sitte alan suoltamaan niitä huiveja itelleni. Muille oon huiveja teheny, mutta iteltä pitsihuivit vielä puuttuu.
Isojen sukkien neulominen on haasteellista, mutta yllättävän kivuttomasti niitä tekkee kuitenki.
Kiitos. Siitä se lämpiäminen kuule alkaa. Varo vain, käypi huonosti siinä touhussa. Kohta on kaappi täynnä erilaisia huiveja ja lisää pitäs vain saada ;D
Lankavalinta on tosiaan aika oleellinen huivia tehdessä. Pehmoiset merinot ja silkkisekoitteet ovat tosi mukavia ihoa vasten, samoin bambu ja merseroimaton puuvilla. Näin siis mun mielestä. Olen omistanut useita karheammasta langastakin tehtyjä huiveja ja neki käy. Silti unelman pehmeä lanka kaulaa vasten on ihan parasta vilposilla ilmoilla.
Upea huivi, väreineen kaikkineen!
Ja kiitos vinkistä sukan kavennusten ja levennysten suhteen. Täytyypä kokeilla joskus, kun minustakin kiilakavennuskantapäässä jalkapöutä tahtoo jäädä aina turhan tiukaksi.
Kiitos, kiitos :) Tuohon lisäysten ja kavennusten tekemiseen löytyy ihan kirjallinen ohjekin täältä: http://www.knotions.com/issues/commotions/socks_2009/articles/short_row_gusset.aspx
Ihastuttava huivi. Tuohon malliin en olekaan Ravelryssä törmännyt, vaikka huivimallit olen useaan kertaan selannut läpi.
Mieki törmäsin jonku toisen blogissa jonkin aikaa sitten ja laitoin ohjeen heti muistiin. Mulla tahtoo räveltämössä mennä monet jutut ohi silmien, kun tarjontaa on niin paljon.
Kuvittelin jo kommentoineeni, mutta taisinkin lukea postauksen puhelimella enkä ole sitten kommentoinutkaan. Kerrassaan kaunis huivi tuosta tuli!
Minäkin olen suunnitellut, että hankkisin jotkut vaijerit rautakaupasta. Mutta toistaiseksi olen hyödyntänyt pyöröpuikkoja vaijerin tapaan ja kiristänyt vaan reunan neuloilla kaapelin kohdalta.
Blogistani löydät haasteen. :)
Miepä tässä yritän tänään tai huomenissa väsätä jotain kokoon. Olen vähän onneton näiden haasteiden kanssa :D
Ihana tuo huivi. Kaunis pitsinen reunut. samoin nuo sikat ovat kivat.
Kiitos. Mie ymmärsin viestin sisällön ihan hyvin, vaikka pieniä kirjoitusvirheitä olikin :)
Tulipa kirjoitusvirheitä. Anteeksi
Pitkästä aikaa olen taas blogikierroksella. Ihana huomata että olet jaksanut palata ”sorvin” ääreen.
Joskus tuossa kevättalvella eräänä iltana huomasin tuon suru-uutisen täällä ja samantein aloin kirjoittamaan sähköpostia. Olin paljon kirjoittanut kun yht`äkkiä se hävisi ties mihin bittiavaruuteen…
Kun en silloin samantien jaksanut uutta ryhtyä kirjoittamaan niin sitten se jäi…
Ajatuksissani olet ollut usein!
Otan sydämestäni osaa suureen suruusi ja toivon voimia jokaiseen hetkeesi!♥
Aurinkoisia alkukesän päiviä!
Kiitos, sieki oot mun mielessä usein. Voimia sullekin kovasti :)
Tuo huivimalli pitää kyllä laittaa muistiin, on sen verran nätti olematta liian hörselö. Ja nätin värin olet kyllä valinnut.
Pitäis joskus itekki kokeilla noita kiilalisäyksiä tiimalasikantapään kanssa. Oma lemppari on ranskalainen kantapää, mutta varsinkin raitasukkiin tuommonen tiimalasi passais paremmin.
Mie en osaa muunlaista kantapäätä kiilalisäysten kera edes aatella enää, kun puhutaan raitasukista. Toisille se myös passaa parhaiten jalkaan. Omiin sukkiin olen mieluiten aina käyttänyt ranskalaista kantapäätä, mutta silloin sukan pitää olla tosi napakka. Helposti tahtoo pienen käytön jälkeen alkaa lörpöttään kantapään kohdalta. Ehkä tuo tiimalasi ois itelleki se parhain, mutta jotenki tuo tapa tehdä kantapää on mulle vastentahtonen (ei tosin niin paljon, ku aikanaan).
Upea huivi!
Kiitän kauniisti :)
Aivan ihana huivi täälläkin!
Meinasin kuvata juuri samalla tavalla pyykkinarulla sen lahjahuivini, mutta sitten päädyin ripustamaan omenapuun oksalle :D
Kiitos :) Yksin ku kuvaa, on pakko keksiä apukeinoja. Mieluiten ottaisin kuvat mallin kanssa, mutta ei löytynyt tähän hätään sellaista, joka olisi viitsinyt alkaa kuvailemaan mua ja huiviani.
Todella, todella kaunis huivi!