Ohje: Omasta päästä saajan mittojen mukaan
Lanka: Cascade 220 wool
Puikot: 4 mm
Ravelry
Neuloin olympialaisten aikana lapaset eräälle varsin isokätiselle miehelle. Neulominen sujui varsin kepeissä tunnelmissa, kun ottaa huomioon, että jouduin purkamaan ensimmäistä lapasta muutamaan otteeseen saadakseni aikaan tarpeeksi suuren koon. Ei meinannut millään mennä pieneen mieleen, että tässä tapauksessa tumppujen on oikeasti oltava tosi suuret. Lopputulos oli juuri sopiva, joten ei voi olla kuin tyytyväinen.
Kuvasta voi vähäsen päätellä saajan käden kokoa, koska lapaset ovat omissa käsissäni. Kuvakulma on hiukkasen vääränlainen, joten eivät tosiaan näytä niin suurilta kuin oikeasti ovat. Ohuella langalla neuloessa näistä tumpuista olisi voinut tulla oikea tuskien taival, mutta paksummalla langalla työ oli aika nopea tehdä. Jälleen kerran on todettava, että Cascade 220 on tosi miellyttävä lanka neuloa. Neulominen sujuu kuin itsestään ja neulepinnasta tulee tosi kauniin ja napakan näköinen.
Osallistumiseni Ravelympics 2010 -tapahtumaan oli melkoisen vaatimaton, samoin kuin suoritukseni, mutta mitalin sain joka tapauksessa edellä mainituista lapasista:
Neulomisrintamalla on ollut aika nihkeää jo kuukausikaupalla, mutta eilen sain tehtyä loppuun neuletakin äidilleni. Langat on osaksi vielä päättelemättä, neule kylvettämättä ja napit ostamatta, mutta muutoin olen selvillä vesillä. Ainoaksi ongelmaksi näyttää muodostuvan se, että saaja yrittää livistää neuleen kuvaamisesta. Pömppömaha on kuulemma esteenä kuvaamiselle. Pöh, sanon mie. Meillä on sopimus asiasta, joten ihan helpolla en meinaa antaa periksi ;D Eiköhän se mielipide muutu, kun pidän neuletta panttina itselläni tarpeeksi kauan…
Olen saanut viimeisen kuukauden aikana vähän kipinää korujen kanssa puuhasteluun. Kokeilua ja harjoittelua tämä nyt on alussa ollut, mutta ehkä joskus saan aikaiseksi jotain itseäni miellyttävääkin. En nyt rasita lukijoitani tällä kertaa kuin tämän ensimmäisen korusetin kuvilla – itseasiassa muut korut ovat kuvaamattakin. Jos innostun tähän värkkäyspuoleen enemmänkin, jatkossa voi olla luvassa maratonmittaisia postauksia aiheesta: itsetehdyt korut. Repikää siitä.
Koru- ja helmijutuista minut on saanut innostumaan äitini ja saattaapa käydä niin, että hommasta tulee itselleni uusi aluevaltaus tavalla tai toisella. Korupuolella tuntuu olevan kaikenlaista kiinnostavaa ja on aika vaikea pitää ohjia käsissä, kun haluttais kokeilla vähän sitä sun tätä. Vähän niin kuin neulomisessakin, jossa valinnanvaraa on ihan liikaakin. Yritä nyt sitten pitää järki mukana.
Koruista takaisin lankoihin ja neulomiseen. Sain tällä viikolla Näpiltä arvontavoittoni. Onni suosi hänen blogiarvonnassaan ja palkinnoksi sain kaksi kerää Regian sukkalankaa, huulirasvan, kasvonaamion ja rasiallisen suklaarusinoita. Suklaarusinat eivät jostain syystä ennättäneet kuvaan asti. Ryökäleillä oli liian kiire suuhuni. Kiitokset Näpille paketista!
Jotta tästä sekametelisopasta tulisi nimensä mukainen, niin laitetaanpa loppuun vielä ennen ja jälkeen kuvat urakasta jota lumen lapioimiseksikin kutsutaan. Suuntana oli maakellari.
Ennen. Tätä kuvaa otettaessa ollaan jo ihan loppusuoralla. Matka kellariin on ihan kiitettävän mittainen ja koko matkalta lunta oli melkoinen määrä.
Jälkeen. Aika tovi meni lapioidessa koko matka kellarille asti, mutta loppujen lopuksi koko homma oli mitä parhainta stressin purkua. Onneksi kuitenkin asun kerrostalossa, joten joka päivä ei sentään tarvi huhkia lapion varressa…
Ihana korusetti! Mulla meinaa mennä kaikki aika (ja rahat) materiaalien haalimiseen, nyt täytyisi alkaa myös tehdä koruiksi, ettei materiaalit jää vain hillumaan varastoihin. Saako vähän matkia tota sun settiä..? Se on niin ihanan keväinen…
Kauniita koruja! Ja lapasissa ihanat värit!
Melkomoinen homma ollut siinä lapioimisessa :)
Jaana: Kiitos :) Matki pois, eiköhän tämäkin ole niitä pyöriä, jotka on keksitty monen monta kertaa uudelleenkin :D
Villapeikko: Kiitos :) Mulla vaan tulee noista lapasista mieleen pikku poikien kalsarit :D Olen kai joskus nähnyt samanmoisella väri- ja raidoitussysteemillä. En saa mielikuvaa poistumaan mielestäni :D En mie onneksi yksin lapioinut, mutta aika kova homma siinä oli. Koko talven lumet oli lapioitavana ja polkua sai tehdä aika pitkästi ennen kuin oltiin likelläkään kellarin ovea. Onneksi ei ole ihan jokapäiväistä hommaa…
Kauniita koruja!
Onpas kellari tosiaan alla! Onnellisia ollaan mekin tänä talvena oltu, kun just joulun alla muutettiin omakotitalosta kerrostaloon:)
Minusta lapasissa on kivat värit! Olenpa muuten itsekin kutonut muutamat isot lapaset, kun mieheni on myös isokätinen (ei tahdo kaikisettellen löytyä liikkeistä tarpeeksi isoja käsineitä), joten voin kuvitella urakkaasi! ;D Ja luntakin on tullut joskus lapioitua, että sitäkin urakkaa osaan kuvitella. ;D Mutta mahtavat näyttävät kinokset olevan kellarin ympärillä.
Kiva kuulla sinusta ja hyvä että puikot heiluu vieläkin :) Tuo Cascade lanka näyttää niin kauniilta ja kaikki sitä kehuvat eli pitänee minunkin kokeilla jossain vaiheessa.
Kauniita koruja ja anna tulla vaan lisääkin. Minä olen vähän onneton noissa korujutuissa. Saas nähä ilkiänkö edes näyttää mitä sain aikaiseksi.
Hehheh, hauska tuo kellarikuvasarja. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan :)
Kivat lapaset! Äidillesi terveisiä, että pömppikset on aina muotia, joten kuvaan vain.
Kauniin keväisen värinen korusetti!
Huh mitkä lumityöt.. Tänä talvena olen monet kerrat huokaissut helpotuksesta, että asun kerrostalossa ja että meidän talkkari on ahkera lumenluoja :)
Voi miten ihanan väriset lapaset! Cascaden värit on niin ihania <3
Ole hyvää vaan, syötäväkshän ne suklaarusinat oli tarkotettu. ;) Langoistahan voi neuloa vaikka hyväntekeväisyyteen, jos värit ei oo ”omia”. On sulla ollu melekonen urakka tuon maakellarin paljastamisessa. Lumitöitä on kyllä riittäny tänä talavena kiitettävästi, niinku varmaan jokkainen tietää. Ihana korusetti muuten.
Eila: Kiitos :) Juu, ei ole tainnut tämä talvi olla herkkua niille, jotka ovat joutuneet tekemään lumitöitä ihan urakalla.
Matleena: Kiitti :) Nuo on jäljelle jääneitä lankoja siitä Pikkuveli-takista, jonka tein aiemmin. Aika tarkalleen tuli käytettyä nekin langat. Minusta on tullut aika näppärä lankojen loppuun asti käyttämisessä :D Juuh, äitini miesystävälle menivät nuo lapaset ja hänellä on tosiaan iso käsi oikeasti. Harvoin taitaa löytää kaupasta tarpeeksi suuria käsineitä.
AnniKainen: Kiitos :) Kokeiluahan tuo koruhomma näin alussa on. Jospa sitä ajan kanssa kehittyisi. Näytähän siekin rohkeasti kuvia omista tekeleistäsi :) Puikot heiluu vielä, mutta into on yhä edelleen hukassa, kuten päivitystahdistakin voi päätellä. Jospa se siitä ajan kanssa.
Lime: Kiitti :) Mie yritin jo sanoa äidille asiasta, mutta ei ottanut kuuleviin korviinsa. Lupaus on kuiten lupaus, joten… :D
Outi: Kiitos :) Satunnaisesti nuo lumityöt on mukavaa puuhastelua, mutta jatkuvasti en jaksaisi. Onneksi tosiaan kerrostalossa ei tarvi huolehtia siitä asiasta.
Kaisumaisu: Kiitti :) Lanka on muutenkin ihanaa. Neuloutuu niin nätiksi ja tiiviiksi pinnaksi. Haluttais kokeilla sen huovuttamista, mutta taitaa jäädä ensi talven hommiksi. Mukavaa, kun jätit kommentin blogiini, niin löysin sun blogisi :)
Näppi: Hih, suklaa on mun heikkous. Kiitos :)
Onpas idyllinen maakellari. Mitäs kaikkea upeaa sieltä löytyykään?
Korut olisi kiva aluevaltaus, kun osaisi. Olen itse hirvittävän huono keksimään ja yhdistelemään – hoksaamaan. Sinun settisi on kaunis.
Tess!
Ihanaiset lapaset ja koru…kaunis!!! Niin minun värinen :D
Kyselit tossuohjetta kommenttilootassani. Valitettavasti mulla ei ole oikeutta jakaa sitä eteenpäin.Se löytyy kuitenkin Ravelrysta nimellä French Press Felted Slippers. Onnea neulomiselle!
Pirjo: Perunoita ja kaikennäköisiä säilykkeitä :D Ei ole mun kellari, joten ei ole kauhean tarkkoja havaintoja asiasta. Mielikuvitukseton olo mulla yleensä on, joten ei kai tuo mun koru kovin erikoinen ole :D
Hannah: Kiitos :) Juu, toki noin. En vain tiennyt, että onko oma ohjeesi vai jostain muualta hankittu :)
Pirteät lapaset ja huisin hienot korut! Korujen tekeminen on kivaa, eikös?
Joo, lunta on riittänyt ja tänään pitäis mennä jo toisen kerran lumitöihin pihalle. Hyvää kuntoliikuntaahan se on— tykkään!!! kunhan ei ole oikein märkää ja raskasta lunta. ;-D