Ohje: Merletto mitts
Lanka: Itsevärjätty villasekoitelanka, tumma oliivinvihreä
Puikot: 2,5 mm
Ravelry
Osallistuin Lapaskuuhun, mutta saldoni jäi kerta kaikkiaan surkuhupaiseksi, kun onnistuin saamaan vain yhden parin valmiiksi ja nekin valmistuivat ihan viimemetreillä – viikonloppuna. Melkoinen pohjanoteeraus. Mun taitais olla parempi jättää yhteistempaukset väliin. En osaa olla vertaamatta itseäni toisiin ja pahan mielenhän siitä vain saa, kun huomaa toisten tuotteliaisuuden olevan ihan eri luokkaa kuin omansa. Asetan itselleni myös ihan liian helposti älyttömiä tavoitteita ja kun en yllä niihin, soimaan itseäni. Pitäisi vain oppia hyväksymään, että musta ei ikinä tule sellaista neulojaa, joka neuloo joka kuukausi kilokaupalla lankaa ja saa aikaiseksi lukemattoman määrän uusia neuleita. Olisi myös paljon helpompaa itselleni, kun oppisin nauttimaan enemmän itse neulomisprosessista. Nykyisellään lopputulos tai sen puute tuntuu olevan ihan liian merkityksellinen ja siksi ajaudun tasaisin väliajoin pohtimaan sitä onko koko neuleharrastuksessa mitään järkeä.
No mutta, siihen varsinaiseen asiaan seuraavaksi. Neuloin Merletto mittsit hiukan eri tavalla kuin ohjeessa oli neuvottu. Ohjeen mukaan olisi pitänyt neuloa ranteen ribbineuleen jälkeen käden päälipuolella pitsineuletta ja toisella puolen taas sileää neuletta. Aloitin tekemään ensimmäistä kämmekästä edellä mainitulla tavalla, mutta en tykännyt siitä. Ranneosasta tuli liian löysän näköinen ja sileäneulos pönkötti omaan silmääni vähän oudon näköisesti. Päädyin sitten siihen ratkaisuun, että tikuttelin ribbineuletta viiden kaaviotoiston ajan ja sitten yhden kaaviotoiston ajan neuloin sileää neuletta, jonka jälkeen aloitin peukalokiilan neulomisen. Lopputulos on ihan kelpoisen oloinen. Toivottavasti miellyttää myös saajaansa ja ovat hänelle sopivan kokoiset. Nämä eivät nimittäin jää lämmittämään omia käsiäni.
*****
Mulle iskee satunnaisesti hirvittävä tarve näperrellä jotain pientä. Tällä kertaa se tarkoitti pientä virkkuukoukkua ja kahta ihan ohuen ohutta lankaa. Ensialkuun lopputulos ei näyttänyt kovin lupaavalta:
Erittäin sokeripitoisen tärkkäysliemen ja lukuisten nuppineulojen asettelun jälkeen kyhäelmä näytti hiukan lupaavammalta, mutta ei kuitenkaan ihan sellaiselta kuin oli tarkoitus:
Tähän tarinaan on todennäköisesti luvassa jatkoa. Tarkempia tietoja ohjeesta ja käytetystä langasta joudutte odottelemaan siihen asti. Voi mikä menetys ihmiskunnalle…
Haaveiden hahtuvat 
Todella kaunis lumihiutale. Pysäyttävän kaunis, oikeasti! Kunpa itse osaisi/jaksaisi tehdä vastaavaa :)
Minusta tuo lumihiutale on aivan ihana, niin herkkä. Kämmekkäät ovat samoin aivan upeat, ihananväriset.
Ja miunki pitäis oppia hyväksymään se, etten minäkään saa neulottua miljoonaa kiloa lankaa per kuukausi..
Voi, ihana lumihiutale! Mulla on ollut viime kesästä asti suunnitelmissa tehdä tuollaisia ikkunaan roikkumaan, mutta luultavasti niitä ei ole vielä ensi kesänäkään valmiina.
Kauniit kämmekkäät. Varmasti on lahjansaajan mieleen. Minä jätin koko lapaskuun väliin kun en kuitenkaan olis saanut mitään aikaan. Ei ole kiva jos neulominen menee liian vakavaksi. Ottakaamme siis löysin rantein :)
Hauska tuo hiutalekuvapari :) Kaunis on.
Upea lumihiutale!
Enpä tiedä onko se välttämättä elämän syvin olemus että saa neulottua pari kiloa per kuukausi. uskallan epäillä. mutta jos siitä hyvä mieli tulee niin siitä sitten vaan.
Lumitähti on aivan ihastuttava ja jos kämmekkäät eivät vastaanottajalle kelpaa niin minä voin uhrautua ottamaan ne vastaan :D
Kauniit kämmekkäät! Hyvin näyttävät asettuvan ainakin sinun käsiisi, toivottavasti myös saajan. Ja tuo lumihiutalekin näyttää upealta! :)
Jäin miettimään, miksi meidän on niin vaikea hyväksyä itsemme sellaisina kuin olemme. Miksi pitäisi kutoa tai virkata yms. enemmän kuin kulloinkin tuntuu mukavalta. Miksi aina vertaamme itseämme toisiin ja useinkin niin, että olemme huonompia kuin toiset. Siinäpä kysymyksiä, joihin ei minulla ole vastausta, mutta kokemuksesta voin kertoa, että onneksi ikä vähän helpottaa noiden vaatimusten suhteen.
Trishy: Kiitos :) Kimaltelee valossa nätisti. Harmi vain, että sitä oli mahdoton saada näkyviin kuvassa. Pikku probleema tässä jutussa vaan oli, mutta siitä ehkä sitten myöhemmin.
Hillanen: Kiitän :) En mie tosin usko, että mun kiinnostus neulomiseen riittäisi, jos neuloisin kilokaupalla lankaa kuukausittain. Välillä sitä vain erehtyy vertaamaan itseään joihinkin muihin ja huonona päivänä se ei tee kovin hyvää itselle.
Kaisa: Kiitti :) Mulla oli alunperin tarkoitus väsätä näitä enemmänkin, mutta ei taida aika riittää. Tuokin menee muualle jahka saan sen osaksi jotain muuta projektia. Pitäs kai alottaa kesällä, että sais talveksi valmiiksi :D
AnniKainen: Kiitos :) Tuo mun sisäinen täydellisyyden tavoittelija ja suorittaja saa aina valtaansa silloin, kun elämässä on menossa matalalentoisempi vaihe. Itsensä arvostelu ja soimaaminen on ihan liian helppoja juttuja mulle.
Tytti: Kiitän :) Ihastuin tuohon malliin, kun oli niin siro.
Soile: Kiitos :) Toivotaan, että kelpaavat. Taidan vastaanottaa ne itse itselleni, jos ei saaja tykkää :D
En mie oikiasti haluais edes neuloa kilokaupalla lankaa joka kuukausi. Ei sitä lompakkokaan sallis, eikä se oikein ole edes mua. Heikkoina hetkinä sitä vaan erehtyy vertaamaan itseään muihin ja sitten on piru merrassa. Sisäisen suorittajan ja arvostelija äänen vaientaminen olis ihan kiva homma.
Matleena: Kiitän :) Itseänsä on ihan liian helppo arvostella, mutta sen kiitoksen antaminen itselle ei sitten meinaakaan luonnistua. Suomalainen kulttuurikin tuntuu arvostavan enemmän sitä, että onnistumisista ollaan hiljaa. Nykyisin tuo suorittaminen ja tuloksien aikaansaaminen tuntuu olevan ainoat merkitsevät asiat. Siinähän sitä tasapainoteltavaa riittää. Mulla taitaa olla lisänä vielä se ongelma, että huonoina päivinä harmaa näyttää sysimustalta ts. soimaan itseäni ihan liikaa ja vaadin ihan älyttömiä. Pienet onnistumiset ovat mitättömiä, kun pitäisi hakea vähintäänkin kuu taivaalta.
Ei se määrä vaan LAATU! Kämmekkäät ovat ihanat! Samoin lumihiutale, herkkä ja kaunis!
Hyvin sopii tuo lanka noihin kämmekkäisiin, kaunis kokonaisuus! Kaunis on tuo hiutalekin.
Voi kuinka kaunis lumihiutale! Jään odottelemaan niitä lisätietoja! Olen samaa mieltä Lankastian kanssa, vähemmän on joskus enemmän!
kaunis lumihiutale! Tuollaisten ohjeita voisi olla enemmänkin..
Ihana lumihiutale ja kauniit kämmekkäät!
Ihania molemmat. Ei harrastuksesta kannata paineita ottaa, tekee silooin kun huvittaa ja mitä ehtii muilta jutuilta:)
Mielelläni kuulen jossain vaiheessa lisää tuosta sokeritärkkäämisestä, sitä en ole koskaan kokeillut.
Älä nyt hyvä ihminen neulomisesta paineita ota. Minustakin olisi kiva blogata jatkuvasti kaikkea uutta valmista. Olen kuitenkin ottanut sen linjan, että en yleensä blogaa keskeneräisistä enkä toisaalta muista asioista kuin käsitöistäni. Palkkatyökin on hoidettava ja monet muut elämän askareet, joten en todellakaan halua ottaa harrastuksesta paineita. Älä sinäkään ota :).
Olen kanssa touhunnut vähän virkattuja joulukoristeita. Sokeritärkkäys on vielä tekemättä, mutta odotan sen tekevän ihmeitä. Sinun esimerkkisi vahvistaa uskoani tuohon ihmeeseen.
Todella kaunis lumihiutale!
Kauniita töitä molemmat. Ihanan herkkä tuo lumihiutale, toivottavasti saat ideasi toimimaan!
Lankastia: Kiitos :) Laadusta voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta onhan se niinkin.
Päivi: Kiitän :)
Helena: Kiitos :) Tällä hetkellä vähemmän ei ainakaan ole enemmän, kun pitäisi saada pari joululahjaa tehtyä. Ei oikein huvittaisi :D
Pirjo: Kiitän :) Aika monet lumihiutaleohjeet ovat aika tasapaksuja. Vähänkään monimutkaisempi on kai liian vaikeaa nykyaikana. Tää oli kiva poikkaus ja helppo tehdä.
Hepsi: Kiitos :)
Päivi: Kiitos :) Mie laitoin uusimpaan postaukseen jotain tietoa. Ei mulla ole mitään tarkkoja reseptejä.
Karoliina: Kiitos :) Noinhan se menee, mutta välillä kiipeilee pikku piru olkapäällä lällättelemässä. Sokeritärkkäys toimii ainakin kohtuu ohuisiin pitseihin. Paksuista neuloksista en tiedä.
PaulaL: Kiitos :)
Annika: Kiitos :) Sain mie joten kuten, mutta ei se siihen alkuperäiseen ajatukseen toiminut.
[…] sukat itsevärjäämällä oliivinvihreällä villasekoitelangalla, josta olen aiemmin tehnyt kämmekkäät ja kaulurin. Näitä kolmea eri projektia tarkastellessa voisi kuvitella, että kyseessä on kolme […]