Ääh, alkaa jo vähän tökkimään…
Ohje: Laminaria, Knitty spring 2008
Lanka: Zitron Trekking Pro Natura (väri: 1600)
Puikot: 4,5 mm
Muuta: 4 Star chartin toistoa ja 5 Blossom chartin toistoa
Taas yksi huivi valmiina. Enää ei jaksa kauheasti repiä innostusta, kun näitä huiveja on tullut neulottua viime aikoina niin, että silmissä sumenee. Tämän ja edellisessä postauksessa esiintyneen Seaside serenade-huivin lisäksi olen tikutellut Springtime Swirlistä melkein viisi vihjettä valmiiksi. Tökkii. Taidan ottaa lomaa huivien neulomisesta vähäksi aikaa ja aloittaa kesällä syntyvälle vauvalle (ei, en ole raskaana) tarkoitetun neuletakin kutomisen…ja sen toisen käsineen sormiosionkin voisi tietysti tehdä joskus valmiiksi. Sen jälkeen uudella innolla…tai sitten ei.
Muutaman jutun voisi tietysti kertoa esittelyn alla olevaan huiviin liittyen. Ensiksikin tätä huivia oli kyllä ilo neuloa. Ohje oli mukavasti uudenlainen verrattuna aiemmin neulomiini kolmiohuiveihin, joten missään välissä ei kyllä ehtinyt kyllästyä. Niin monta erilaista ja uutta juttua liittyi Laminarian neulomiseen, että neulon ihan varmasti itsellenikin huivin samalla ohjeella. Joskus. Tämä huivihan on menossa johonkin ihan muuhun osoitteeseen kuin omaani. Sukuun kuuluvalle tämäkin. Lentää sinivalkoisin siivin kuun loppupuolella allekirjoittaneen mukana.
Huivista tuli loppujen lopuksi omissa silmissänikin ihan mukiinmenevä. Kuten on tullut todettua aiemmin, en kauheasti pidä monivärisistä langoista. Tämä nyt oli onneksi kohtalaisen rauhallisen sävyinen lanka ja lopputulos paljon parempi kuin ennakoin. Paino sanalla kohtalaisen. Jaksan kyllä ihmetellä varmasti maailman loppuun asti sitä, että maanläheisiä sävyjä sisältävään lankaan on jätetty valkoisia värjäämättömiä kohtia. Kaikkea sitä.
Näin langan kirjavuuden takia melkoisia kauhukuvia lopputuloksesta neulomisprosessin ajan, mutta pingotuksen jälkeen pystyin onneksi huoahtamaan helpotuksesta. Ruma mytty muuttui nätiksi huiviksi ja värimaailma rauhoittui selvästi. Olen melko varma siitä, että huivin saaja ihastuu tähän huiviin. On niin hänen värisensä ja tuo pitsikuvio on aivan ihana. Itse hän kyllä langan ja värin valitsi, joten ei mitenkään yllättävää :D
Neuloin ensimmäistä kertaa Zitronin Trekking Pro Natura -langasta ja vähän mitäänsanomaton olo jäi. Ei herättänyt kauhean suuria tunteita puolesta eikä vastaan. Ihan kivan tuntuinen lanka, joka neuloutui kiltisti ja kitisemättä, mutta jotain uupui. Se jäi kyllä vähän arveluttamaan, että kuinkahan tämä lanka mahtaa kestää sukkakäytössä. Kyseessähän on kuitenkin ns. sukkalanka. Jotenkin oli sen tuntuista lankaa, että hajoaa alta aikayksikön vähän kovemmassa käytössä. Mitään kokemusta ei toki ole, eikä todennäköisesti tulekaan. Mutua kaikki tyynni.
Yrittäkää ymmärtää, liian monta neulottua huivia lyhyessä ajassa. Ei irtoa.
*****
Kaikille äideille ja mummoille toivottelen mukavia äitienpäivän viime hetkiä.
Haaveiden hahtuvat 
Ihana huivi jälleen:-) Viime postauksen huivin yhteydessä totesin sinun huivien vaan kaunistuvan huivi huivilta. Näin se todellakin on. Vaihtelu virkistää. Vai miten se sanonta menikään?
Voi kuinka kaunis! Itselleni ei olisi tullut mieleenkään käyttää Pro Naturaa pitsihuiviin, mutta lopputulos on tlodella hieno. :o) Niin se maailma avartuu. Kiusaan sinua huivitoiveilla sitten joskus myöhemmin, kun ne eivät enää tursua korvistasi. ;D
Oh, tää olisi ihan munkin värinen:) Todella kaunis, ja sää olet kyllä ihan tehotuottaja näissä huiveissa:D
Jäi kiinnostamaan, kuinka paljon lankaa tähän huiviin meni? Minullakin on nimittäin laatikossa pari kerää Trekking Naturaa.
Villa Lankala: Kiitos, kiitos ihanainen :) Vaihtelu vois jo tosiaanki virkistää :D Liian monta samaan syssyyn.
Makepeace75: Kiitän :) Mie annoin huivin saajalle neuvoja langan oston suhteen ja hän sitten päätyi tähän lankaan. Tarpeeksi ohut, oikea värisävy ja mukavan pehmeä. Mulla olis kesällä parhaiten aikaa huivin neulomiseen, joten ens kuun puolella vois katella asiaa. Ihan miten ite haluat ja ehit. Silloin on jo varmasti tursuamiset tursuttu :D
Helmisade: Kiitos :) Tiedä siitä tehotuottajasta kuitenkaan :D Lankaa meni himpan vajaa 1,5 kerää.
Ihana huivi! Olen samaa mieltä Villa Lankalan kanssa, huivit vaan kaunistuvat!
Hieno huivi! Onneksi aina ei tartte irrota, kuvat puhuu puolestaan.
Kaunis huivi kuten aiemmatkin :)
Sama huivi työnalla, mutta lähdin sillä isommalla koolla. Tyhmä minä. Alkaa tökkiä. Springtimen teen ihan varmasti pienemmällä koolla. Samaa ajattelin etten seuraavana aloita huivia!
Kaunis siitä tuli! Ja toivottavasti ei liian iso saajalle, onhan tuolla kokoa. Otitko tarkemmat mitat?
Aivan ihana huivi.
Kaisa: Kiitos kehuista :) Kyllä lämmittää mieltä.
Tiina K: Kiitän :) Itellä alkaa olla jo semmoinen olo, että TAAS huivi, enkö mie enää mitään muuta neulo :D
Mari: Kiitos :)
Hansu: Heh, huivin saaja toivoi, että huivi ei olisi kauhean iso. Lopputulos on paljon isompi kuin ajattelin. Reunuskaaviot kasvattivat huivin kokoa melkoisen paljon enemmän kuin oletin. Kaiketi ne lukuisat tuplalangankierrot vaikuttivat asiaan. Mulla ei neuloessa tympinyt kuin se kaksinkertaisella langalla päättely. Isommalla silmukkamäärällä varmasti alkaakin tökkimään jossakin vaiheessa. Tsemppiä vain neulomisurakkaan :)
BerlinBat: Kiitos :) Pienempi tuosta huivista tuli korkeussuunnassa ainakin kuin sinulla. Jos en nyt väärin muista, korkeutta taisi tulla 86 tai 88 cm ja leveyttä taisi olla aika lähelle 180 cm. Mittasin huivin ollessa pingotuksessa, joten pingotuksesta irrotettuna huivi on tietysti pienempi. Siipiväli oli hankala mitata, kun reuna kaartuu, joten se mitta on nyt vähän sinnepäin :D Eiköhän tuo saajalle kelpaa. Menee kuites kasaan käytössä ja on sen verran ilmavaa pitsineulosta, että en usko olevan liian iso.
Tesa: Kiitän :)
Tuossa ekassa kuvassa on jotain keijumaista; hennon vihreät puut, siro malli ja kaunis, henkäyksenomainen huivi. Oot sinä taitava ja ahkera :)
Ihana! Nyt kyllä kuolaan. Minäkin säntäsin kysymään, että monellako kerällä pitää varautua, mutta sepä selvisi jo.
Minun mielestä aika moni on raportoinut tuon langan kestävyydestä, vai sanoisiko että kestämättömyydestä. Eli mutusi voi olla aika oikea. Kyllähän se varmasti joillain myös kestää, mutta parsintakammoisen mieleen tatuoituu nuo kommentit. Siinä on vaan niin ihanat värit, että tuollainen huiviprojekti voisi olla kiva!
Oi, kaunis ja kuin henkäys!
Ihana huivi!
Kaunis! Laminaria on kyllä kiva neulottava noin kolmiohuiviksi, ei juurikaan kyllästytä.
Ihana! Tahtoo Laminarian puikoille. Mulla taas on kauan aikaa siitä, kun olen neulonut pitsihuiveja ja nyt springtime swirl nostattaa kipinää uudelleen. Ehkä Laminaria seuraavaksi…
Voi kuinka hieno huivi! Minäkin olen tekemässä samaa mallia, mutta vasta ekassa Blossom Chartissa ja siksi on erityisen kivaa juuri nyt nähdä sinun huivisi valmiinsa! Huivibuumi on päällä minullakin, vielä toistaiseksi…
Kaunis on tämäkin tekemäsi huivi! Ihan alkaa minunkin sormia syyhyttämään! ;)
Se kakku oli tosiaan hyvää ja helppo tehdäkin. Arvaa vain, kuinka monta palaa minä söin! ;D
Upea Laminaria, mie kyllä tykkään tuon langan sävyistä todella paljon. Just sopivan kirjavakin. Zitronin Trekking (XXL) -sukkalanka olen itse neulonut eikä sekään ole kovin vahvan oloista, vaikka siinä onkin bambun verran polyamidia.
Kappas vaan, postauskaksonen täällä päivää :D Mutta on se vaan kaunis!
AnniKainen: Kiitos :) Täällä ei oo vielä koivussa lehtiä etes, joten paljon ei vielä viherrystä löydy. Ei taida onneksi kauaa enää mennä, jos ei mee ilmat kauhian kylmiksi yhtäkkiä. Yritin tirkistellä koneella olevista kuvista, että mikä siellä vihertää, mutta en saanut selkoa.
Hisk It: Kiitän kauniisti :) Ei kai villa-bambu sekoite kauhean vahvaa voi ollakaan, joten siksikään en ihan usko sen kestävän hyvin sukkakäytössä. Muutenkin oli sen tuntuinen, että en ihan heti sukkia tuosta langasta tekisi.
Silmukatti: Kiitos :)
Kirsi: Kiitti :)
Eila: Kiitos :) On tosiaan mukavan erilainen verrattuna useimpiin kolmiohuivimalleihin, joita olen toteuttanut (ja niitä on paljon). Toivottavasti riittää innostusta jossakin vaiheessa tehdä itsellekin oma Laminaria.
Jaana: Kiitän :) Pistä puikoille vaan. Oli kyllä kiva tehdä, kun oli vähän erilaisempia juttuja kuin yleensä kolmiohuiveissa.
Helena: Kiitos :) Jäänkin sitten odottelemaan, että minkälainen on sinun versiosi :)
Matleena: Kiitän :) Ei ku neulomaan vain itselle omaa ;) On kyllä tosi kätevä kakku siinä mielessä, että ei tarvi värkätä uunin kans ja on muutenkin näppärä tehdä, vaikka monta eri sörsseliä joutuuki tekemään ja astioita likaantuu kiitettävästi. Ei oo astianpesukonetta täällä…
Christina: Kiitos :) Mulla ei juurikaan ole kokemusta Zitronin sukkalangoista. Ainakaan tämän huivin neulomiskokemuksen jälkeen en taida sukkia neuloa samasta langasta. Huivilankana toimi kyllä ihan näppärästi, vaikka ohuemmasta langasta oiski saanu seittimäisemmän huivin.
Jatta: Kah, sie ehit väliin, kun kirjoitin vastausta kommentteihin. Kiitän kehuista :) Postauskaksonen :D
Upea huivi. Värikin on kaunisssss. Taidat neuloa unissasikin, kun tuota vauhtia syntyy huiveja.
Se sopii varmasti oikein hyvin. :o) Mullahan ei mitään aikataulua ole, aina kelpaa! ;DD
Päivi: Kiitos :) En mie unissain kuitenkaan, liian vaativa malli siihen ;D Mulla on vaan ollut useampi huivi yhtäaikaa työn alla, joten niitä sitten valmistuu samassa rysiksessä. Sitten on taas hiljasempaa jonkin aikaa. Tuollaisella ei niin kauhean ohuella langalla ja nelipuolosen puikoilla tuli aika vähillä kuvion toistoilla jo hyvän kokonen huivi. Silmukkamääräkään ei päässyt kasvamaan hillittömäksi.
Makepeace75: Kattelehan malli ja lanka valmiiksi, niin katotaan sitten kesäkuun puolella :)
Vai mukiinmenevä! Tuohan on siis tosi,tosi ihana!!! Uskaltaisinkohan minäkin kokeilla tuota mallia!
Josko saisin onnistumaan!Aivan ihanat kuvat! Tykkään!
Turnajaisväsymys on sut yllättänyt. On kyllä upea, tyylikäs, kaunis huivi.
Vetele hetki happea ja sitten uutta puikoille. Jos ei huivia, niin jotain muuta hauskaa.
Irina: Kiitos :) Huivi sinänsä on tosi kaunis, mutta itse en kauheasti pidä pätkävärjätyistä langoista, joten siksi vain mukiinmenevä :) Jos kaavioita osaa seurata, en näe mitään syytä miksei tuon huivin neulominen onnistuisi. Silmät tarkkana vain.
Quickstep: Kiitän :) Juu, huivien neulominen on mennyt vähän pakkopullamaiseksi, kun on pitänyt tehtailla nuo huivit niin nopeassa tahdissa. Pikkiriikkinen neuletakki on nyt puikoilla ja keskeneräiset huivit saa odottaa omaa vuoroaan.
Ihan mieletön huivi, kaunis väri!
Oot kyllä aikamoinen huivikone, mulla on hirveä alemmuuskompleksi ku oon selaillu blogeja tänään.
Kaikki saa hirveästi aikaiseksi! Mä en mitään! Wää!
Mutta kuitenkin. Ihana ihana ihana :D
Ihana huivi, jotenkin samalla herkkä ja juureva. Lanka on siihen just nappiin. Ja kyllä se sukkalankanakin kestää.
Hieno on, väri on kaunis ja näyttää henkäyksenkevyeltä!
Kaunis huivi! Itsekään en hirveästi pätkävärjätyistä välitä, mutta tuossa langassa värit näyttävät olevan kuitenkin aika hillityt ja sopivat toisiinsa (kun on niitäkin ptäkärääkättyjä, joiden räikeät värit eivät sovi yhtään yhteen…).
Minulla on pitkästä aikaa menossa pitsihuivi ja se on ihan mukavaa vaihtelua (sanoo hän ekan kahden sentin jälkeen ;-).
Markka: Kiitos :) Älä turhia kärsi alemmuuskompleksista. Kausittaista tämä homma taitaa olla itse kullekin. Välillä ehtii ja kiinnostaa ja välillä ei.
Juuli: Kiitos :)
Limeadine: Kiitän :)
Colibridreams: Kiitän :) Juu, mie en tosiaan pätkärääkeistä tykkää.
Tää on mun mielestä nätein Laminaria, minkä oon nähnyt. Siitä innostuneena aattelin itekin tehdä ja just tosta samaisesta langasta – paitsi eristä väristä. Pitikin kysyä paljon sitä meni, mutta tuolla olikin asiaa jo kysytty ja vastattu. Mun lanka on mustasävyistä ja käsiala huonoa, joten aivan erilainenhan siitä huivista tulee (sitten kun sen joskus aloitan), mutta innostuin. Kauniita on kyllä kaikki sun neulomat huivit!
[…] neuloisin pienelle sukulaispojalle villapaidan talveksi. Kysymys palautti mieleen lupauksen neuloa Laminariasta ylijääneestä langasta pienet sukat samaiselle pojalle. Niinpä tartuin puikkoihin ja […]